SV EN

Suomen Akatemia valitsi kahdeksan uutta akatemiaprofessoria

22.6.2016

Suomen Akatemia on valinnut kahdeksan akatemiaprofessoria. Uudet akatemiaprofessorit ovat Eero Castrén (Helsingin yliopisto), Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto), Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), Matti Latva-aho (Oulun yliopisto), Craig Primmer (Turun yliopisto), Hannu Salmi (Turun yliopisto), Päivi Törmä (Aalto-yliopisto), ja Anu Wartiovaara (Helsingin yliopisto). Heidän viisivuotiskautensa alkaa 1.1.2017.

Akatemiaprofessorien tutkimusalat ovat neurotiede, filosofia, aerosoli- ja ympäristöfysiikka, ekologia ja evoluutiobiologia, tietoliikennetekniikka, historia, teoreettinen fysiikka ja kliininen lääketiede.

Akatemiaprofessuurin tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä. Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän alansa tutkimusta merkittävästi ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä. Akatemia rahoittaa tällä hetkellä 40 viisivuotista akatemiaprofessuuria monipuolisesti eri tieteenaloilla. Professuureista kaksi on määritelty tarkemmin: Minna Canth -akatemiaprofessuuri ja Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuuri, jotka tulevat haettavaksi kerran viidessä vuodessa.

Uudet akatemiaprofessorit

Eero Castrén (Helsingin yliopisto) on neurotieteilijä, joka tutkii masennuslääkkeiden molekyylitason vaikutuksia aikuisten aivoissa. Hän on aiemmissa tutkimuksissaan osoittanut, miten masennuslääkkeessä käytettävä molekyyli lisää muovautuvuutta aikuisten aivoissa. Koska aivojen muovautuvuus kriittisen kehityskauden jälkeen on hyvin rajallinen, tutkimustulokset ovat avanneet mahdollisuuden aivotoimintojen tutkimukseen ja niihin liittyvien sairauksien hoitoon. Kun tiedetään, miten aikuisen aivojen muovautuvuuteen voidaan vaikuttaa, on mahdollista kehittää aivotoimintojen kuntoutukseen liittyviä toimenpiteitä esimerkiksi psykiatrisista sairauksista, aivoverenvuodosta tai kroonisesta kivusta kärsiville potilaille. Akatemiaprofessorikaudellaan Castrén tutkii neuronaalista muovautuvuutta aikuisten aivoissa uudesta näkökulmasta. Hän keskittyy yleisesti käytettyjen mielialalääkkeiden vaikutusmekanismeihin ja niiden vuorovaikutukseen neurotrofiinien ja serotoniinin kanssa. Tutkimuksessa yhdistetään ainutlaatuisesti solu- ja molekyylibiologisia tutkimusmenetelmiä. Mahdollisuus palauttaa ja muokata aikuisten aivojen muovautuvuutta avaa näkökulmia tärkeille uusille sovelluksille psykiatristen sairauksien tutkimukseen ja hoitamiseen. Uutta tutkimustietoa hyödyntämällä voidaan edistää neuropsykiatristen sairauksien diagnosointia ja hoitokäytäntöjä. 

Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto) kehittää tutkimuksessaan filosofisen lähestymistavan sosiaalisesta syrjäytymisestä ja ulossulkemisesta. Lähtökohtana on ajatus, että normaaliuden ja epänormaaliuden kokemuksilla on ratkaiseva asema kaikissa sosiaalisissa prosesseissa, joissa yksilöiden ja yhteisöjen erot muodostuvat vastakkaisiksi, ja joissa vastakkaisuudet ratkaistaan marginalisaatiolla ja ulossulkemisella. Heinämaa avaa tutkimuksellaan uuden näkökulman tutkimukseen normaaliudesta ja epänormaaliudesta luovalla ja tieteidenvälisellä tutkimusotteellaan. Hän on ruumiinfenomenologian johtava eurooppalainen tutkija, ja hänen julkaisujaan on huomioitu myös tunnustuspalkinnoin.

Markku Kulmala (Helsingin yliopisto) selvittää ihmistoiminnan ja luonnollisten prosessien vaikutusta ilmastoon ja ilman laatuun. Ilmanlaadun ja ilmaston väliset vuorovaikutukset ovat moninaisia ja monimutkaisia. Saasteinen ilma voi muuttaa paikallista ja jopa globaalia ilmastoa ja ilmasto vaikuttaa monella tavalla ilmanlaatuun. Ilmanlaadun ja ilmaston välisiä vuorovaikutusmekanismeja ja takaisinkytkentöjä ei kuitenkaan vielä juurikaan tunneta. Kulmalan työn tavoitteena on saada lisätietoa tästä vuorovaikutuksesta sekä ymmärtää ilman epäpuhtauksien syntyyn, dynamiikkaan ja takaisinkytkentöihin liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksella on merkittävät ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Markku Kulmala on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija, ja hän toimi akatemiaprofessorina myös vuosina 2004–2009 ja 2011–2015.

Matti Latva-aho (Oulun yliopisto) tutkii langatonta radiotietoliikennettä. Langattomat tietoliikennejärjestelmät ja tietoverkot ovat jo nyt yhteiskunnan toimivuuden kivijalkoja ja niiden merkitys lisääntyy koko ajan. Langattomien tietoliikenneverkkojen kapasiteettia rajoittaa perimmiltään rajallisesti käytettävissä oleva taajuuskaista. Uusia taajuuskaistoja mobiiliin tietoliikenteeseen on luvassa vain nykyistä huomattavasti suuremmilla taajuuksilla. Tämä aiheuttaa suuria muutoksia siihen, miten tulevaisuuden langattomat radiojärjestelmät pitäisi suunnitella ja optimoida. Latva-ahon tutkimuksella luodaan ymmärrystä siihen, miten tulevaisuuden langattomien järjestelmien suunnittelukriteeristö muuttuu, ja millaisia siirtoteknisiä ja lähetin-vastaanotin-ratkaisuja niissä pitäisi käyttää. Tutkimuksessa ratkaistaan haasteita, joiden olemassaolo on tiedetty, mutta joiden ratkaisemiseksi ei ole aiemmin tehty merkittävää tutkimusta. Tuloksena on odotettavissa merkittävää uutta tietoa tietoliikennetekniikan alueelle. Hankkeessa luodaan perusymmärrystä millimetriaaltojen tietoliikenneteknologioista ja suunnitellaan tulevaisuuden erittäin korkean kapasiteetin tietoliikenneverkkoarkkitehtuuri.

Craig Primmer (Turun yliopisto) tutkii ilmiasun suhdetta genotyyppiin molekyylitasolla ja selvittää sopeutumisen kannalta tärkeän elinkierto-ominaisuuden eli sukukypsyysiän geneettisen arkkitehtuurin luonnon populaatioissa. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke, joka pohjaa pitkälti Primmerin ryhmän vuonna 2015 Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa raportoitiin yhden geenin (VGLL3) selittävän 40 prosenttia sukukypsyysiän vaihtelusta lohella. Tulos oli yllättävä, sillä elinkierto-ominaisuuksien on aiemmin uskottu olevan useiden geenien säätelemiä. Akatemiaprofessorihankkeessa yhdistetään uraauurtavalla tavalla mallinnusta ja kokeellista työtä tavoitteena ennustaa ympäristömuutoksen vaikutus lohikalojen elinkierto-ominaisuuksiin. Primmerin tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävä kalakantojen hoidon näkökulmasta. Tutkimus tuo perustavaa laatua olevaa tietoa siitä, miten kalastuksen aiheuttamaa sukukypsyysiän alenemaa voidaan ehkäistä. Sukukypsyysiän alentuminen johtaa kalojen koon pienenemiseen sekä saaliin vähenemiseen ja sen rahallisen arvon laskuun. Tulokset ovat merkittäviä myös puberteettitutkimukselle, sillä VGLL3-geeni vaikuttaa myös ihmisen sukukypsyysikään. Craig Primmerillä oli akatemiaprofessuurikausi myös vuosina 2011–2015.

Hannu Salmen (Turun yliopisto) tutkimuksen kohteena on kulttuurin viraalisuus 1800-luvun alussa eli aikana, jota voidaan pitää modernin Euroopan synnyn kannalta keskeisenä ajankohtana. Ranskan vallankumouksen jälkeen Euroopan rajat piirrettiin uudelleen, ja samaan aikaan liike rajojen yli vauhdittui teknologisen muutoksen seurauksena. Sanomalehdistön kasvava vaikutusvalta 1820-luvulta lähtien edisti kehitystä.  Salmi jäljittää kulttuuristen tartuntojen ja viraalisuuden muotoja tutkimalla tekstinlouhinnan keinoin digitaalisten sanomalehtiarkistojen kokoelmia. Tutkimuksessaan hän tavoittelee koko kulttuurin käsitteen uudelleentulkintaa. Tutkimus tuo uutta valoa viestintään ja tiedonvälittämiseen ilmiönä tarjoamalla tähän historian tutkimuksessa varsin hyvin tunnetun ajanjakson tutkimukseen metodologisesti ja käsitteellisesti innovatiivisen lähestymistavan.

Päivi Törmä (Aalto-yliopisto) on teoreettisen fysiikan tutkija, joka tutkii pitkän kantaman koherenssi-ilmiöitä. Hänen tutkimushankkeensa yhtenä tavoitteena on määrittää teoreettisesti suprajohtavuuden rajat. Tulokset voivat mahdollistaa sellaisten suprajohteiden kehittämisen, jotka toimivat ilman jäähdytystä huoneen lämpötilassa. Hankkeen toisessa osassa toteutetaan kokeellisesti uusia plasmonisiin nanopartikkelihiloihin perustuvia koherentteja valonlähteitä, jotka kuluttavat erittäin vähän energiaa ja toimivat nanomittakaavassa. Päivi Törmä yhdistää tutkimuksessaan tehokkaasti laskennallista ja kokeellista tutkimusta. Tutkimushanke sisältää uusia innovatiivisia tutkimusideoita, jotka uudistavat tieteenalaa merkittävästi, ja parhaimmillaan avaavat uusia teknologisia mahdollisuuksia.   

Anu Wartiovaara (Helsingin yliopisto) on mitokondriotutkimukseen erikoistunut kliininen tutkija. Mitokondriotaudit on joukko erilaisia harvinaisia sairauksia, jotka johtuvat solunsisäisten energiaa tuottavien soluelinten, mitokondrioiden, toiminnan häiriöistä. Häiriöt aiheuttavat erilaisia kliinisiä oireita eri potilaissa vaihdellen lapsuudessa ilmenevistä monielinsairauksista aikuisiällä ilmenevään neurodegeneraatioon, diabetekseen tai kuurouteen. Mitokondrioiden toiminnan häiriöt vaikuttavat myös moniin yleisiin kansanterveydellisiin sairauksiin kuten syöpään, hermostorappeumatauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja sydäntauteihin. Anu Wartiovaara on keskittynyt erityisen mitokondriotautien alaryhmän tutkimiseen. Tässä tautiryhmässä tietyissä geeneissä sijaitsevat mutaatiot aiheuttavat ongelmia mitokondrioiden DNA:n säilymiseen eheänä. Lapsipotilailla sairaus aiheuttaa vakavia aivo- ja maksavaurioita ja aikuisilla lihassairauksia. Akatemiaprofessorikauden tutkimuksessaan Wartiovaara keskittyy erityisesti solujen ja mitokondrioiden sisäiseen kommunikaatioon ja näiden väliseen vuorovaikutukseen eri kudoksissa laajemmassa mittakaavassa. Tutkimushankkeella on mahdollisuus ohjata tutkimusala täysin uuteen ja valtavirrasta poikkeavaan suuntaan, ja se voi avata merkittäviä mahdollisuuksia mitokondriotautien hoitoon ja diagnostiikkaan.

www.aka.fi > akatemia > tutkimuksen tekijöitä > akatemiaprofessorit

Lisätietoja:

Johtaja Riitta Maijala, Suomen Akatemia, p. 029 533 5114, sp: etunimi.sukunimi@aka.fi
Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikön johtaja Laura Raaska, p. 029 533 5094, ja tiedeasiantuntija Timo Sareneva, p. 029 533 5106, sp: etunimi.sukunimi@aka.fi
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja Liisa Savunen, p. 029 533 5122, ja johtava tiedeasiantuntija Hannele Kurki,p.029 533 5052, , sp: etunimi.sukunimi@aka.fi 
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikön johtaja Susan Linko,p.029 533 5066, ja johtava tiedeasiantuntija Ritva Taurio, p. 029 533 5115, sp: etunimi.sukunimi@aka.fi
Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Jarmo Wahlfors,029 533 5126, ja tiedeasiantuntija Sara Illman, p. 029 533 5119, sp: etunimi.sukunimi@aka.fi

 

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
riitta.tirronen (at) aka.fi

Viimeksi muokattu 22.6.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »