EN

Nanotekniikan kaupallistaminen edellyttää turvallisuuden ja ympäristön parempaa huomioimista

30.6.2016

Nanoteknologian kaupallinen käyttö lisääntyy jatkuvasti. Erilaisia nanomateriaaleja ja -tekniikoita on jo valtava määrä, mutta turvallisuuteen liittyvien riskien ennakointi on puutteellista ja kallista, mikä aiheuttaa epävarmuutta nanoteknologian soveltamiseen. Tällä on merkitystä koko Euroopan kilpailukyvylle.

Nanohiukkasten pieni koko tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia tuotteiden ominaisuuksien kehittämiseksi. Sama ominaisuus voi kuitenkin tehdä nanohiukkasista myrkyllisiä, jos ne pääsevät tunkeutumaan ihon läpi elimistöön tai päätyvät verenkiertoon keuhkojen kautta. Nanomateriaalit voivat aiheuttaa myös merkittävää ympäristökuormitusta.

Nanoturvallisuus on aiheena paneelikeskustelussa, jonka Työterveyslaitos (TTL) ja Suomen Akatemia järjestävät heinäkuussa Manchesterin ESOF (European Science Forum) -konferenssissa. Keskustelun otsikko on The small matter of safety – responsible use of nanotechnology

Aika: keskiviikko 27.7.2016 kello 14.15–15.30
Paikka: European Science Forum, Manchester Central


Keskusteluun osallistuvat professori Kai Savolainen Työterveyslaitoksesta, professori Andrea Hartwig Karlsruhen teknologisesta instituutista (KIT), tohtori Socorro Vázquez-Campos LEITAT-teknologiakeskuksesta, akatemiatutkija Dario Greco Helsingin yliopistosta sekä tohtori Emma Martin Rodriguez Madridin yliopistosta.

He ottavat kantaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: kuinka kuluttajat ja työntekijät altistuvat nanomateriaaleille, ja mitä terveysriskejä ja muita riskejä asiaan liittyy? Miten nanomateriaaleiden turvallista ja kestävää käyttöä voidaan edistää?

Riskejä sekä ihmisille että ympäristölle

Nanohiukkaset ovat alle sadan nanometrin kokoisia hiukkasia, joita käytetään keinotekoisissa  nanomateriaaleissa (engineered nanomaterial, ENM). Paitsi että nanomateriaalit ovat riski ihmisten terveydelle, niillä on haitallisia vaikutuksia myös eri eliölajeille mukaan lukien nisäkäslajit, pieneliöt kuten daphnia magna -vesikirput, bakteerit sekä kasvit.

”Markkinoilla on jo tuhansia kuluttajille tarkoitettuja tuotteita, joissa on käytetty hyväksi nanoteknologiaa, mutta toistaiseksi tiedetään liian vähän keinotekoisten nanomateriaalien vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön”, toteaa professori Kai Savolainen Työterveyslaitokselta.

”Lisäksi on kymmeniä tuhansia erilaisia keinotekoisesti valmistettuja nanomateriaaleja, joista korkeintaan 200:aa käytetään kaupallisiin tarkoituksiin. Monet niistä ovat harmittomia, mutta jotkut voivat olla terveydelle vaarallisia ja aiheuttaa jopa syöpää. Tämän lisäksi monet näistä materiaaleista voivat suurina määrinä aiheuttaa ympäristöhaittoja”, Savolainen kertoo.

Nanotekniikan vastuullista kehittämistä edistääkseen Euroopan Unioni on myöntänyt tutkimuksen puiteohjelmastaan rahoitusta usealle tutkimusprojektille, joiden avulla pyritään selvittämään, minkälaisia epävarmuustekijöitä nanomateriaaleihin liittyy terveyden ja turvallisuuden kannalta. Yksi näistä projekteista on TTL:n koordinoima NANOSOLUTIONS. Projektin tarkoituksena on kehittää nanoturvallisuuden luokituskriteeri (nanosafety classifier) eli laskentamalli, jonka avulla voidaan arvioida keinotekoisesti valmistettujen nanomateriaalien turvallisuutta.

”Tällä hetkellä kaikkia keinotekoisesti valmistettuja nanomateriaaleja käsitellään omina kemikaaleinaan, jotka on erikseen testattava niiden turvallisuuden arvioimiseksi. Tämän vuoksi nanohiukkasiin perustuvien uusien materiaalien kehittäminen on sekä aikaavievää että kallista”, sanoo akatemiatutkija Dario Greco Helsingin yliopistosta.

”NANOSOLUTIONS-projektin puitteissa on tarkoitus luoda keinotekoisesti valmistettujen nanomateriaalien myrkyllisyyttä kuvaavia biomerkkiaineita, joita voidaan käyttää arvioitaessa ja ennustettaessa nanomateriaalien vahingollisuutta eri lajien kannalta. Näin voidaan pienentää kuluja, vähentää epävarmuustekijöitä ja nopeuttaa keinotekoisesti tuotetun nanomateriaalin vaarallisuusarviointia”, Greco sanoo.

Lisätietoja

  • professori Kai Savolainen, Työterveyslaitos, p. +358 30 474 2200, matkapuhelin +358 40 742 0574, kai.savolainen@ttl.fi
  • akatemiatutkija, tohtori Dario Greco, Helsingin yliopisto, p. +358 294 158 952, dario.greco@helsinki.fi


Projektipäällikkö Elina Drakvik, Työterveyslaitos
p. + 358 43 8244265, elina.drakvik@ttl.fi

Tiedottaja Tuula Toivio, Suomen Akatemia
p. +358 295 33 5156, tuula.toivio@aka.fi


European Science Forum (ESOF) on joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen laajasti tieteestä, tutkimuksesta, tiedepolitiikasta ja tiedeviestinnästä kiinnostuneita ihmisiä sekä suurta yleisöä. ESOF 2016 järjestetään Manchesterissa 23–27.7. 2016. www.esof.eu

 

 

Viimeksi muokattu 30.6.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »