SV EN

Etelämanner-rahoituksella monitieteistä tutkimusta

26.9.2016

Suomen Akatemia on päättänyt Etelämanner-tutkimuksen rahoituksesta. Kolmen vuoden välein jaettavan rahoituksen tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti merkittäviä avauksia Etelämanner-tutkimuksessa. Suomen Etelämanner-tutkimuksen vuonna 2014  laaditun strategian  mukaisesti tuetaan vuorovaikutteista ja monitieteistä tutkimusta.

Hakuun tuli 17 tutkimussuunnitelmaa, joista voitiin rahoittaa viisi yhteensä noin kahdella miljoonalla eurolla. Kaikki hankkeet toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä.

Rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan seuraavia aiheita:

Professori Juha Hyypän (Paikkatietokeskus FGI) tutkimuksen tavoitteena on syventää tietoa Etelämantereen lumi- ja jääympäristön sekä kivikehän vuorovaikutuksesta. Samalla halutaan parantaa maailmanlaajuisia ennusteita nykyisestä ja tulevasta merenpinnan noususta. Hankkeessa tehdään muun muassa painovoimamittauksia Etelämantereella ja kehitetään uusia sinne soveltuvia laserkeilausmenetelmiä. Tutkimus pyrkii parantamaan nykyisiä maannousumalleja, arvioita Etelämantereen jäämassabalanssista ja ennusteita Etelämantereen osuudesta merenpinnan nousuun.

Dosentti Arto Luttisen (Helsingin yliopisto) tutkimus liittyy tulivuorenpurkauksiin. Valtavat laavapurkaukset eli laakiobasaltit ovat kaikkein harvinaisin ja voimakkain vulkanismin muoto ja niiden uskotaan aiheuttaneen joukkosukupuuttoja. Tutkimusryhmän Etelämantereelta ja Afrikasta löytämissä laakiobasalteissa on vangittuna pisaroita alkuperäistä magmaa, mikä tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden mitata laakiobasalttien hivenalkuaine-, isotooppi- ja kaasukoostumukset. Tulokset avaavat näkymän maailman suurimpien magmapurkausten alkuperään ja ympäristövaikutuksiin.

Professori Ilya Usoskinin (Oulun yliopisto) tutkimus tähtää kosmisten säteiden jatkuvaan mittaukseen etelänavan ilmakehässä. Hankkeessa pyritään myös ilmakehän aerosolien ja kosmisten säteiden yhtäaikaiseen mittaamiseen. Työssä hyödynnetään mittauslaitetta, joka sijaitsee Concordia-asemalla Antaktiksella. Mittaukset Antarktiksella takaavat suurimmat vaihtelut kosmisessa säteilyssä. Lisäksi alueen erittäin puhdas ja melko eristynyt troposfääri takaa parhaat olosuhteet aerosolien muutosten tarkkailuun.

Professori Timo Vihman (Ilmatieteenlaitos) ASPIRE-hankkeen päätavoitteena on ymmärtää paremmin Antarktiksen lumen, ilmakehän rajakerroksen, pilvien sekä ilmakehän dynamiikkaa. Meteorologiset olosuhteet Etelämantereella liittyvät vahvasti lumipeitteeseen, mutta olosuhteisiin liittyvät fysikaaliset prosessit ovat huonosti tunnettuja. Tutkimuksen tulokset auttavat muun muassa parantamaan pohjoisen pallonpuoliskon sään ja ilmaston ennustamista.

Yliopistotutkija Phillip Wattsin (Oulun yliopisto) tutkimuksessa selvitetään useiden Antarktiksen mustekalalajien geeniperimät sekä selvitetään, ovatko lajit sopeutuneet samankaltaisesti elinympäristöönsä. Hankkeessa tarkastellaan myös näkemystä, jonka mukaan lajit olisivat siirtyneet Eteläisen jäämeren eri osiin aiemman ilmastonmuutoksen myötä. 

Suomi liittyi Etelämanner-sopimukseen vuonna 1984 ja perusti Aboa-tutkimusaseman vuonna 1988. Suomi on Etelämanner-sopimuksen konsultoiva jäsen, mikä edellyttää valtiolta merkittävää tieteellistä tutkimustyötä Etelämantereella. Suomen Akatemia rahoittaa osaltaan Etelämanner-tutkimushankkeita.

Lisätietoja:

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Viimeksi muokattu 26.9.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »