SV EN

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta rahoittaa uusia akatemiatutkijoita ja tutkijatohtoreita noin 10 miljoonalla eurolla

24.5.2016

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 12 akatemiatutkijalle.. Syyskuun 2015 hausta arvioitiin 117 rahoitushakemusta. Rahoitus myönnettiin 10,3 prosentille hakijoista. Toimikunta käyttää rahoitukseen noin 5,2 miljoonaa euroa.

Rahoituksella edistetään ja vahvistetaan parhaimpien tutkijoiden pätevöitymistä akateemiseen johtajuuteen ja vakiinnutetaan heidän asemaansa itsenäisinä tutkijoina. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota lahjakkaiden tutkijoiden nousujohteiseen tutkijanuraan. Myös tutkijan soveltuvuus akatemiatutkijan tehtävään sekä kyky toimia tutkimusryhmän johtajana oli tärkeä kriteeri. Toimikunta painotti lisäksi suunnitelman yhteiskunnallista vaikuttavuutta, positiivisen riskin sisältäviä uusia avauksia, sekä hakijan kansainvälistä yhteistyötä ja aiempaa liikkuvuutta.

Esimerkkejä rahoitettavista akatemiatutkijoista:

Merijään vähentyminen on yksi vaikuttavimmista ilmaston ohjaamista muutoksista arktisella alueella. Lyhyet nykyiset ilmastomallit eivät yksin selitä luonnollista vaihtelua ja tulevia arktisten meriekosysteemien reaktioita, minkä vuoksi on kiireellisesti hyödynnettävä luonnonarkistoja eli prokseja. Jäämeren pohjasedimentissä säilyvien alkueliöiden jäänteet ovat laajasti käytettyjä prokseja huolimatta siitä, että niiden yhteydestä jääekosysteemiin tiedetään vähän. Helsingin yliopiston Maija Heikkilän akatemiatutkijaprojektissa selvitetään, miten sedimentissä säilyvät arkistot syntyvät, ja tätä tietoa hyödynnetään ekosysteemimallinnuksessa ja esiteollisten merijääolosuhteiden mallinnuksessa.

Jari Syväranta (Itä-Suomen yliopisto) tutkii arktisen, boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen järvien metaanipäästöjä. Sekä ilmastonmuutos että maankäytön muutokset ja rehevöityminen nostavat lämpötiloja ja lisäävät ravinteiden huuhtoumia vesistöihin. Prosessilla on suuria vaikutuksia vesistöjen metaanipäästöihin ja ravintoketjuihin. Tämän paleolimnologiaa ja uusimpia analyysitekniikoita hyödyntävän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka järvien metaanipäästöt muuttuvat lämpötilojen noustessa ja ravinteiden sekä orgaanisen aineksen lisääntyessä, sekä miten muutokset heijastuvat järvien ravintoketjujen muihin osiin ja niiden toimintaan. Hankkeessa käytetään sedimenttinäytteitä Grönlannista, Suomesta ja Tanskasta, sekä kokeellista ilmastonmuutoksen koeasetelmaa Tanskassa.

Rahoitus 16 uudelle tutkijatohtorille

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen myös 16 tutkijatohtorille. Syyskuun 2015 hausta arvioitiin 173 rahoitushakemusta. Rahoitus myönnettiin 9,3 prosentille hakijoista ja toimikunta käyttää rahoitukseen noin 4,4 miljoonaa euroa.

Tutkijatohtorin tehtävä kiinnostaa myös Suomeen tulevia ulkomaalaisia tutkijoita, joiden osuus hakijoista on kasvanut hieman viime vuosina. Tällä hakukierroksella tutkijatohtorihakijoista 36 prosenttia oli kansalaisuudeltaan muita kuin suomalaisia, ja heidän osuutensa myönteisen rahoituspäätöksen saaneista oli 38 prosenttia.

Esimerkkejä rahoitettavista tutkijatohtoreista:

Tuhohyönteiset ja kasvitaudit aiheuttavat merkittäviä vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Varsinkin kauempaa kulkeutuvien tuhohyönteisten aiheuttamat kasvitaudit ovat vaikeasti ennakoitavia. Pilvi Siljamon (Ilmatieteen laitos) tutkimuksessa kehitetään varoitussysteemi kauempaa tulevien tuholaisten ennustamiseen ilmakehämallien avulla. Mallista pyritään tekemään Euroopan laajuinen, mutta pääpaino on Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Työssä hyödynnetään Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston Aerobiologian yksikön siitepölyjen pitoisuuksien ja kulkeuman ennustemallista saatuja kokemuksia.

Tuotantokasvien satotasot riippuvat niiden kyvystä sopeutua muuttuvaan ympäristöön. Ihanteellisesta poikkeavat kasvuolot aiheuttavat merkittäviä satotappioita. Yksi modernin maatalouden ja kasvinjalostuksen tärkeimmistä päämääristä onkin kasvien stressinsietokyvyn parantaminen. Altistuminen epäsuotuisille ympäristöoloille johtaa reaktiivisten happiyhdisteiden (ROS) kertymiseen kasvissa. Kasvit tunnistavat nämä molekyylit aikaisina signaaleina stressistä, ja nämä yhdisteet laukaisevat kasveissa puolustus- sekä sopeutumismekanismeja. Cezary Waszczakin (Helsingin yliopisto)tutkimuksessa pyritään tunnistamaan ROS-reseptoriproteiineja, jotka yhdistävät stressisignaalit solun aineenvaihduntaan ja käynnistävät lopulta immuunivasteen. Tutkimuksen avulla pyritään myös tunnistamaan uusia kohdegeenejä, joita voidaan hyödyntää kasvinjalostuksessa.

Lisätietoja

Akatemiatutkijat

  • Lista uusista akatemiatutkijoista
  • Tiedeasiantuntija Harri Hautala, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5019
  • Erikoistutkija Timo Kolu, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5044
  • Tiedeasiantuntija Annika Raitala,etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5097

Tutkijatohtorit

  • Lista uusista tutkijatohtoreista
  • Tiedeasiantuntija Outi Ala-Honkola, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5029
  • Tiedeasiantuntija Mirkka Herranen, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5061
  • Erikoistutkija Timo Kolu, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5044
  • Tiedeasiantuntija Annika Raitala,etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5097

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Viimeksi muokattu 25.5.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »