SV EN

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta rahoittaa uusia akatemiahankkeita

24.5.2016

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle jätettiin syyskuun 2015 haussa yhteensä 263 akatemiahankehakemusta.  Toimikunta on myöntänyt rahoitusta 39 hakemukselle, ja hakemuksista rahoitettiin 15 prosenttia.  Akatemiahankkeiden rahoitukseen käytetään noin 17,6 miljoonaa euroa.

Toimikunnalle osoitettu valtuus on vähentynyt 21 prosenttia vuodesta 2013 ja samaan aikaan hakemusmäärä on noussut 11–35 prosenttia rahoitusmuodosta riippuen. Tämän vuoksi varsinkin akatemiahankkeissa myöntösummia on jouduttu laskemaan.

Esimerkkejä rahoitettavista akatemiahankkeista:

Märehtijät tuottavat miljoonia kiloja metaania ja muita ympäristöpäästöjä joka vuosi pelkästään Suomessa. Samaan aikaan märehtijöitä pitää lääkitä synteettisillä loislääkkeillä, jotta loisinfektiot saataisiin kuriin. Tämä tuottaa päästöjä ympäristöön tai lääkejäämiä maitoon, koska loiset ovat tulossa vastustuskykyisiksi näille lääkkeille ja lääkeannoksia on pitänyt nostaa.  Juha-Pekka Salmisen (Turun yliopisto) johtaman tutkimusryhmän akatemiahankkeessa tähän ongelmaan etsitään ratkaisua erilaisista kasvien tuottamista parkkihapoista eli tanniineista, joita voitaisiin sisällyttää märehtijöiden rehuun. Projektissa etsitään kasvilajeja, jotka tuottavat aktiivisimmat parkkihapot, ja selvitetään mitä tämän aktiivisuuden säilyttämiseen tarvitaan.

Kosteusvaurion, siihen liittyvän mikrobikasvun ja lisääntyneen hengitystieoireilun välillä on todettu olevan yhteys, mutta terveyshaittojen tarkempaa aiheuttajaa ei vielä tunneta. Anne Hyvärisen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja Kati Huttusen (Itä-Suomen yliopisto) johtaman akatemiahankkeen tavoitteena on tunnistaa kosteusvaurioon liittyvän mikrobiyhteisö erityispiirteet sekä altistumisen aiheuttamat signaalit ihmisen keuhkokudoksessa. Projektissa käytetään hyväksi sekä aikaisemmissa tutkimuksissa kerättyä näyte- ja tietokantaa että tätä tutkimusta varten kerättäviä uusia näytteitä. Työssä tähdätään mikrobiologisten ja toksikologisten merkkiaineiden mittausmenetelmien parantamiseen. Tulokset auttavat ymmärtämään terveyshaittojen mekanismia. Ne auttavat jatkossa myös kosteusvauriorakennuksissa tai niiden parissa työskenteleviä.

Mikromuovit ovat yleisiä ja potentiaalisesti haitallisia vesiympäristöissä. Vaikka tutkimukset ovat osoittaneet monien merieliöiden syövän mikromuovihiukkasia, ei ilmiön ravintoverkkovaikutuksia vielä tunneta. Mikromuovien päästölähteet vaihtelevat alueittain. Maiju Lehtiniemen (Suomen ympäristökeskus) ja Arto Koistisen (Itä-Suomen yliopisto) akatemiahanke pureutuu keskeisiin tietoaukkoihin, jotka estävät oikeanlaisten toimenpiteiden kehittämisen kaupunkiympäristöstä aiheutuvien mikromuovipäästöjen hallitsemiseksi. Tutkimuksessa selvitetään mikromuovipäästöt hulevesien mukana sekä tästä aiheutuvat haitat rannikon ja sisävesien eliöille. Tutkimuskonsortiossa on veteen liittyvien ravintoverkkojen, materiaalianalytiikan menetelmien ja uusimman analyysiteknologian osaajia.

Lisätietoja

  • Lista rahoitetuista akatemiahankkeista
  • Tiedeasiantuntija Jaana Lehtimäki,etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5060
  • Tiedeasiantuntija Päivi Lindfors, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5028
  • Tiedeasiantuntija Timo Sareneva, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5106
  • Tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5128

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja
Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Viimeksi muokattu 20.6.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »