SV EN

9,6 miljoonaa euroa akatemiatutkijan tehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla

9.5.2016

Suomen Akatemia on myöntänyt 9,6 miljoonaa euroa akatemiatutkijan tehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksellä rahoitetaan 22 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Toimikunnalle osoitettiin 238 akatemiatutkijahakemusta. Hakijoista noin yhdeksän prosenttia sai rahoituksen. Sekä naisten että ulkomaalaisten hakijoiden osuus rahoitettavien joukossa on 18 prosenttia.

Erinomaisia tutkijoita konetekniikan ja materiaalitieteen aloilla

Erinomaisia hakemuksia saatiin useilta tieteenaloilta ja varsinkin materiaalitieteen ja -tekniikan sekä kone- ja valmistustekniikan aloilta. Rahoituskauden aikana tutkijoiden odotetaan saavuttavan tieteellisiä läpimurtoja sekä vakiinnuttavan paikkansa suomalaisessa tiedeyhteisössä.

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

TkT Timo Saksala Tampereen teknillisestä yliopistosta tutkii uusia kallionporaustekniikoita. Perinteisessä kallionporauksessa kivi hajotetaan mekaanisen kuormituksen avulla. Uusia poraustekniikkoja ovat esimerkiksi mikroaalto- ja vesisuihkuavusteinen poraaminen. Tutkimuksessa kehitetään uusien poraustekniikoiden mallinnusta, jolla on sekä tieteellistä että käytännöllistä merkitytä. Tulokset ovat tärkeitä myös porauslaitteita valmistavalle teollisuudelle.

TkT Veikko Sariola Aalto-yliopistosta kehittää materiaaleja ja pintoja pehmorobotteihin, joita voidaan hyödyntää muun muassa kirurgiassa. Tutkimuksessa pehmorobotit valmistetaan muun muassa kumi- ja biomateriaaleista. Tutkittavat pinnat perustuvat esimerkiksi gekko-eläimen jalkakarvojen kaltaisiin kuivaliimoihin. Robotin pinnalle valmistetaan antureita ja robottien bioyhteensopivuus varmistetaan solu- ja eläinkokeissa.

FT  Vivek Sharma Helsingin yliopistosta selvittää biologisten ”nanokoneiden” kuten proteiinien ja DNA:n toimintaa. Laskennallisen biofysiikan alaan kuuluvassa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään mitä tapahtuu luonnon omien molekyylitason ”koneiden” toimintahäiriön aikana ja kuinka häiriö voidaan korjata. Työ edesauttaa hoitokeinojen kehittämistä väärin toimivien biologisten ”koneiden” aiheuttamille sairauksille.

TkT Johanna Virkki Tampereen teknillisestä yliopistosta kehittää uudenlaisia puettavia kosteus- ja venymäsensoreita. Tekstiilimateriaaleihin yhdistettävät antennit ja liitokset valmistetaan 3D-tulostettujen materiaalien ja johtavasta langasta ommeltujen rakenteiden avulla. Kehitettyjä sensoreita hyödynnetään muun muassa terveydenhuollossa. Tutkimustyö tehdään yhdessä suomalaisten, kiinalaisten ja japanilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Viimeksi muokattu 9.5.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »