SV EN

Suomen Akatemia valitsi kahdeksan uutta akatemiaprofessoria

27.5.2015

Suomen Akatemia on valinnut kahdeksan akatemiaprofessoria. Uudet akatemiaprofessorit ovat professorit Pertti Alasuutari (Tampereen yliopisto), Hannu Häkkinen (Jyväskylän yliopisto), Kai Kaila (Helsinginyliopisto), Samuel Kaski (Aalto-yliopisto), Matti Keloharju (Aalto-yliopisto), Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto), Virpi Lummaa (Turun yliopisto) ja Seppo Ylä-Herttuala (Itä-Suomen yliopisto).

Akatemiaprofessorien tutkimusalat ovat sosiologia, nanotiede ja -tekniikka, neurotiede, laskennallinen data-analyysi, liiketaloustiede ja kansantaloustiede, biolääketieteet, solu- ja molekyylibiologia, ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia sekä biolääketiede ja kliininen lääketiede.

Akatemiaprofessuurin tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä. Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän alansa tutkimusta merkittävästi ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä. Akatemia rahoittaa tällä hetkellä 42 viisivuotista akatemiaprofessuuria monipuolisesti eri tieteenaloilla. Professuureista kaksi on määritelty tarkemmin: Minna Canth -akatemiaprofessuuri ja Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuuri, jotka tulevat haettavaksi kerran viidessä vuodessa.

Uudet akatemiaprofessorit

Pertti Alasuutarin (Tampereen yliopisto) tutkimushankkeessa on keskeisenä teemana yhteiskunnan käytäntöjen ja valtasuhteiden kytkennät. Alasuutari tutkii kansainvälisten järjestöjen syntyä ja toimintaa sekä politiikan tekijöiden kaksoisroolia toisaalta järjestöjen toimijoina, toisaalta kansallisen politiikan vaikuttajina. Tutkimuksen avulla voidaan vastata kysymykseen kansainvälisen verkottumisen tehtävästä kansallisten toimijoiden näkökulmasta. Tutkimushankkeella arvioidaan olevan kansainvälistä merkitystä yhteiskuntatieteellisen kulttuurin ja hallinnon tutkimuksen vahvistamisessa entistä enemmän monitieteiseksi ja metodisesti monipuoliseksi.

Hannu Häkkinen (Jyväskylän yliopisto) tutkii teoreettisin ja laskennallisin menetelmin nanorakenteisten metalli-molekyyli-rajapintojen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia. Tutkimus keskittyy erityisesti orgaanisilla molekyyleillä suojattuihin metallinanopartikkeleihin ja nanorakenteisiin sekä niiden käyttöön muun muassa katalyysissä, sensoreina ja bioyhteensopivina leimoina. Häkkinen tekee tutkimusta Jyväskylän yliopiston fysiikan ja kemian laitoksilla sekä Nanotiedekeskuksessa (NSC) yhteistyössä NSC:n tutkimusryhmien ja kymmenen ulkomaisen tutkimusryhmän kanssa.

Kai Kaila (Helsingin yliopisto) tutkii ionisäätelyproteiinien merkitystä aivojen kehityksessä, muovautuvuudessa ja epilepsiassa. Tutkimus tuottaa uudenlaista neurobiologista tietoa muun muassa vastasyntyneen lapsen aivotoiminnoista. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia aivosairauksien kuten epilepsian hoitomenetelmiä. Tavoitteena on vähentää inhimillistä kärsimystä ja saada yhteiskunnalle huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Kaila on toiminut akatemiaprofessorina myös vuosina 1996–2006.

Samuel Kaski (Aalto-yliopisto) kehittää laskennallisia niin sanottuja koneoppimismenetelmiä useiden tietolähteiden analysointiin ottaen huomioon asiantuntijoiden tuottamaa taustatietoa interaktiivisen mallinnuksen avulla. Menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi yksilöllistetyn lääketieteen tutkimuksessa, jossa tavoitteena on oppia ennustamaan hoitojen tehoa käyttämällä aineistoja, joissa näytemäärä on erittäin pieni, mutta muuttujien määrä valtava. Samuel Kaski on edelläkävijä koneoppimisen tekniikoiden ja sovellusten kehittäjänä monella saralla, ja hän on tehnyt merkittäviä tieteellisiä avauksia monitieteisellä tutkimusalallaan.

Matti Keloharju (Aalto-yliopisto) kytkee akatemiaprofessorikauteensa kolme toisiinsa liittyvää hanketta, joissa selvitetään kykyjä ja menestymistä liike-elämässä. Hän selvittää, miten miljoonan ruotsalaisen henkilökohtaiset ominaisuudet kertovat toimitusjohtajista, miten sukupuolierot näkyvät kykyjen vaikutuksessa uraan ja miten yrityskaupat vaikuttavat kykypakoon. Tutkimus tehdään kansainvälisenä yhteistyönä.

Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto) tutkii T-solujen kehitystä ja toimintaa. T-solut vastaavat elimistön immuunipuolustuksesta taudinaiheuttajia ja syöpää vastaan. Hän selvittää, mitkä mekanismit ohjaavat ihmisen T-solujen erilaistumista ja miksi tämän prosessin häiriintyminen voi johtaa sairauksiin. Tutkimuksessa hyödynnetään koko perimän laajuisia analyysimetodeja, uusimpia laskennallisia tiedonlouhintamenetelmiä ja potilasnäytteistä koostuvia biopankkeja. Tulosten toivotaan lisäävän ymmärrystä immuunisairauksien syntymekanismeista ja auttavan parempien diagnoosi- ja hoitokeinojen kehittämisessä.

Virpi Lummaa (Turun yliopisto) tutkii luonnonvalintaa nykyihmisyhteisöissä. Hän selvittää, miten moderni ympäristö vaikuttaa ihmisen evoluutioon tai miten syntyvyyden ja kuolleisuuden nopeat muutokset vaikuttavat valintaan. Lähteinään Lummaa käyttää suomalaisista kirkonkirjoista yli 350 vuoden eli yli 12 sukupolven ajalta kerättyä väestötieteellistä aineistoa osoittaakseen, miten valinta on muuttunut yhteiskunnan modernisoituessa. Lummaa toimii tällä hetkellä brittiläisen Sheffieldin yliopiston evoluutiobiologian apulaisprofessorina mutta siirtyy akatemiaprofessoriksi Turun yliopistoon.

Seppo Ylä-Herttualan (Itä-Suomen yliopisto) tutkimuksen tavoitteena on uusien ja laajasti hyödynnettävien teknologioiden kehittäminen kliinisessä geeniterapiassa. Hän esittää täysin uutta lähestymistapaa iskemistä sydänsairautta sairastavien potilaiden hoitoon, jossa aktivoidaan sydänsolujen omia, sisäisiä geenejä tuottamaan kasvutekijöitä happivajauden korjaamiseksi. Tämä edellyttää uuden vektoriteknologian kehittämistä ja onnistuessaan tämä hoitomuoto luo uuden pohjan kliiniselle geeniterapialle niin sydänsairauksissa kuin muillakin lääketieteen alueilla.

Akatemiaprofessoreista Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa www.aka.fi > Akatemia > tutkimuksen tekijöitä > akatemiaprofessorit

Lisätietoja:

  • Ylijohtaja, tutkimus, Marja Makarow, p. 029 533 5002, sp: etunimi.sukunimi@aka.fi
  • Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikön johtaja Laura Raaska, p. 029 533 5094, ja tiedeasiantuntija Timo Sareneva, p. 029 533 5106, sp: etunimi.sukunimi@aka.fi
  • Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja Liisa Savunen, p. 029 533 5122, ja johtava tiedeasiantuntija Hannele Kurki,p.029 533 5052, , sp: etunimi.sukunimi@aka.fi 
  • Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikön johtaja Susan Linko,p.029 533 5066, ja johtava tiedeasiantuntija Ritva Taurio, p. 029 533 5115, sp: etunimi.sukunimi@aka.fi
  • Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Jarmo Wahlfors,029 533 5126, ja tiedeasiantuntija Sara Illman, p. 029 533 5119, sp: etunimi.sukunimi@aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
Leena Vähäkylä
tiedottaja
p. 029 533 5139
leena.vahakyla (at) aka.fi

Viimeksi muokattu 28.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »