EN

Strategisen tutkimuksen neuvosto nimesi tutkimusohjelmat

11.2.2015

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on määritellyt ja nimennyt ensimmäiset tutkimusohjelmat. Tänä keväänä Suomen Akatemiassa hakuun tulevat ohjelmat perustuvat valtioneuvoston joulukuussa päättämiin teemoihin. Tutkimusyhteisö voi hakea strategisen tutkimuksen neuvostosta rahoitusta seuraavista tutkimusohjelmista: Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot; Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi; ja Tasa-arvoinen yhteiskunta.

STN:n ohjelmissa rahoitetaan laajoja tutkimuskonsortioita, joilta edellytetään monipuolista tutkimuksellista otetta tutkimuskohteena olevaan ilmiöön. Konsortion on vastattava tutkimusohjelmassa esitettyihin pääkysymyksiin ja tuotava tutkimushankkeiden sisään useampi näkökulma tarkasteltavaan aiheeseen. Tämä vaatimus on huomioitava tutkimussuunnitelmaa laadittaessa. Keskeistä on monitieteisen tutkimuksellisen yhteistyön aikaansaaminen konsortioiden sisällä. Näkökulmia, malleja ja ratkaisuja tuotetaan konsortion eri tutkimusryhmien yhteistyön kautta nivomalla niistä ilmiötä valottavia kokonaisuuksia.  Tavoitteena on, että ohjelmaan valittavat hankkeet yhdessä kattavat ohjelman tietotarpeet, jotka on johdettu teemakuvauksista.

”Tällaisen tutkimuksen avulla pystytään antamaan myös ratkaisumalleja yhteiskunnan ja päätöksenteon tueksi”, Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz tiivistää.

”Tärkeäksi nousee tutkimussuunnitelmaan liitettävä vuorovaikutussuunnitelma. Konsortioiden on laadittava suunnitelma siitä, miten mahdolliset tutkimustiedon käyttäjät integroidaan mukaan tutkimukseen koko sen elinkaaren ajaksi.”

Tutkimusohjelmista rahoitusta hakevat konsortiot tekevät suunnitelmansa ohjelman koko keston mittaiseksi eli kuusivuotisiksi. Rahoituspäätökset tehdään budjettiteknisistä syistä kolmivuotisina. Konsortioille myönnettävän rahoituksen arvioidaan olevan suuruusluokaltaan 4-8 miljoonaa euroa. Hankkeille tehdään kolmannen vuoden aikana väliarvio. Neuvostolla on tänä vuonna käytettävissään 55 miljoonaa euroa myöntövaltuutta.

Kolme uutta ohjelmaa

Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -tutkimusohjelmassa rahoitetaan tutkimusta, joka kohdistuu teknologiamurrosten tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutkimuskokonaisuuksilta odotetaan vastauksia alla oleviin kysymyksiin, joista kahteen ensimmäiseen kysymykseen (A ja B) kaikkien hakijoiden on tutkimussuunnitelmassaan vastattava. Jälkimmäiset kaksi ovat kysymyksiä, joista hakija voi tutkimussuunnitelmassa käsitellä joko molempia tai vain toista.

A) Mitkä ovat tietyn konkreettisen teknologiamurroksen ilmentymät ja potentiaalinen hyöty Suomelle?
B) Millaista inhimillisen toiminnan, instituutioiden ja toimintatapojen muutosta kyseisen teknologiamurroksen hyödyntäminen edellyttää?
C) Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat muutosprosessia siten, että muutos etenee hallitusti ja prosessin lopputuloksena Suomen edellytykset hyödyntää teknologiamurroksia ovat mahdollisimman hyvät?
D) Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään sellaiset inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka edistävät kykyä sopeutua teknologiamurrosten mahdollistamiin muutoksiin ja niihin liittyviin riskeihin?

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä edellyttävät ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Kiertotaloudessa uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kiertävät tehokkaasti ja kaikki materiaali- ja energiavirrat käytetään tarkasti. Tätä tavoitetta tukee Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelma. Tutkimuskokonaisuuksilta odotetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin, joista ensimmäiset kaksi kysymystä (A ja B) ovat sellaisia, joihin kaikkien hakijoiden on vastattava tutkimussuunnitelmassaan. Jälkimmäiset kaksi ovat kysymyksiä, joista hakija voi tutkimussuunnitelmassa käsitellä joko molempia tai vain toista.

A) Miten voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja tukea siirtymistä kiertotalouteen, joka tuo Suomeen osaamisperusteista kasvua ja vientiä? B) Mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan edellytyksiä? C) Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat kokonaisvaltaista muutosprosessia siten, että muutos eteen hallitusti kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa? D) Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään ne inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka parhaiten edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja siirtymistä kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa?

Kolmannessa tutkimusohjelmassa perehdytään tasa-arvoon ja sen edistämiseen. Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelmassa rahoitetaan tutkimusta, joka hakee ratkaisuja, joilla tuetaan erityisesti peruspalvelujen ja etuusjärjestelmän uudistamista. Tutkimuskokonaisuuksilta odotetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin, joista ensimmäiset kaksi kysymystä (A ja B) ovat sellaisia, joihin kaikkien hakijoiden on vastattava tutkimussuunnitelmassaan. Jälkimmäiset kaksi ovat kysymyksiä, joista hakija voi tutkimussuunnitelmassa käsitellä joko molempia tai vain toista.

A) Mitkä ovat eriarvoisuutta tuottavat mekanismit nyky-Suomessa?
B) Miten tasa-arvoa voidaan edistää peruspalveluiden ja etuusjärjestelmien uudistamisen yhteydessä?
C) Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat innovatiivista kokeilutoimintaa, kokeiluista oppimista ja instituutioiden muutosta siten, että muutos etenee hallitusti ja lopputuloksena on kokonaisuutena onnistunut peruspalveluiden ja etuusjärjestelmien uudistaminen?
D) Miten parhaiten huolehditaan siitä, että yksilö-, ryhmä- ja instituutiotasolla on käytettävissä ne kyvykkyydet ja inhimilliset voimavarat, jotka mahdollistavat sopeutumisen peruspalvelu- ja etuusjärjestelmän uudistukseen tasa-arvoisesti?  

Tutkimushankkeita valitessaan STN käyttää arviointikriteereinä yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta sekä tieteellistä laatua. Hankkeiden arviointi on kaksiosainen. Relevanssipaneeli arvioi konsortiohankkeen yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden. Relevanssipaneelien arviointien perusteella STN päättää niistä hakemuksista, joiden tieteellinen laatu arvioidaan. Tieteellisen laadun, sekä soveltuvin osin relevanssin arvioinnissa noudatetaan Suomen Akatemian olemassa olevia käytäntöjä ja toimintatapoja.

Lisätietoa

Suomen Akatemian viestintä
tiedotuspäällikkö
Riitta Tirronen
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi

Viimeksi muokattu 27.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »