EN

Strategisen tutkimuksen neuvosto linjasi rahoitusperiaatteiden pääpiirteet

29.1.2015

Strategisen tutkimuksen neuvosto on linjannut alustavasti rahoitusperiaatteet uuden strategisen tutkimuksen rahoituksen myöntämiselle. Rahoitusperiaatteissa otetaan kantaa siihen, ketkä voivat hakea strategisen tutkimuksen rahoitusta ja minkälaista tutkimusta sillä rahoitetaan. Strategisen tutkimuksen rahoitus tulee tänä vuonna ensimmäistä kertaa haettavaksi osana Suomen Akatemian huhtikuun hakua.

”Kyseessä on kokonaan uusi toiminta ja siksi on mahdollista, että joitakin linjauksia joudutaan vielä tarkentamaan. On kuitenkin tärkeää, että hakijat saavat mahdollisimman aikaisin tietää alustavistakin rahoitustoiminnan linjauksista. Silloin heille jää aikaa valmistella hyviä hanke-ehdotuksia. Myöhemmin julkaistaan varsinainen virallinen hakuilmoitus. Sen sisältö kannattaa katsoa tarkkaan ”, tähdentää Suomen Akatemian temaattisen tutkimusrahoituksen johtaja Riikka Heikinheimo.

Vuoden 2015 teemojen alle kolme pitkää ohjelmaa

Strategisen tutkimuksen rahoitus suunnataan yhteiskunnan kannalta merkittävien ja suurien haasteiden (nk. grand challenges) ratkaisukeskeiseen tutkimukseen. Rahoitettavaksi hyväksyttävän tutkimuksen on oltava yhteiskunnallisesti merkittäväksi arvioitua ja tieteelliseltä laadultaan korkeatasoista. Joulukuussa 2014 valtioneuvosto päätti kolmesta teemasta (Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta sekä Tasa-arvo ja sen edistäminen), joiden alle STN päätti käynnistää yhden kuusivuotisen ohjelman kuhunkin teemaan. Ohjelmia muodostetaan parhaillaan ja niistä kerrotaan lisää lähiaikoina. Lähtökohtana suunnittelussa on, että ohjelmat rakennetaan määrittelemällä joukko ohjelmakohtaisia kysymyksiä, joihin tutkimusten tulisi tuloksillaan vastata.

Strategisen tutkimuksen neuvoston linjausten mukaan haku on avoin kaikille tutkimusta tekeville tahoille. Vastuullisen hakijan on oltava vähintään dosentin tasoinen tutkija. Rahoitusta voivat hakea kolmen tai useamman tutkimusryhmän muodostamat konsortiot vähintään kahdesta eri organisaatiosta (legal entity) ja vähintään kolmelta eri tieteenalalta.

”Myös ulkomaiset organisaatiot ja yritykset voivat hakea osana konsortiota strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmista tutkimusrahoitusta samoin ehdoin kuin muutkin. Ulkomaisten organisaatioiden rahoitusosuus ei saa kuitenkaan ylittää yhtä kolmasosaa konsortion kustannuksista tai yhteistyökumppaneiden määrästä. Ulkomaisen osahankkeen tulee olla tavoiteltujen tulosten ja vaikuttavuuden kannalta hyödyllinen”, Riikka Heikinheimo kertoo.

Suomen Akatemian huippuyksiköiden johtajat tai niiden osahankkeiden vastuulliset johtajat voivat hakea rahoitusta, mutta eivät kuitenkaan konsortion johtajina.

Rahoitus täysimääräistä

Strategisen tutkimuksen rahoitus on täysimääräistä. Se kattaa kaikki syntyneet kustannukset kokonaiskustannusmallin mukaisesti eikä omarahoitusosuutta vaadita.

Rahoitusta voi hakea myös vastuullisen johtajan ja konsortion koordinaattorin palkkaan.

”Kustannuksiin ei voi sisällyttää isoja laitehankintoja vaan laitekustannuksia katetaan organisaation yleiskustannusosuudella”, Riikka Heikinheimo täsmentää.

Rahoituskausi on pitkä, mahdollisesti jopa kuusi vuotta, ja konsortioille myönnettävän rahoituksen arvellaan olevan noin 4–6 miljoonaa euroa. Mikäli päädytään näin pitkiin rahoituspäätöksiin, hankkeille tullaan tekemään väliarvio. Ohjelmiin ei tule mahtumaan kovinkaan montaa konsortiota, kun ottaa huomioon, että strategisen tutkimuksen neuvoston valtuus on noin 55 miljoonaa euroa vuositasolla.

Rahoitettavalla tutkimuksella halutaan tuottaa ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja tarjota uusia ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen. Samalla kehitetään toimintatapaa, jossa yhteiskunnan kannalta merkittävä, korkeatasoinen tutkimustieto tavoittaa monipuolisesti tiedonkäyttäjät ja antaa entistä paremmat mahdollisuudet tutkimustietoon pohjautuvalle päätöksenteolle yhteiskunnan eri osa-alueilla.

”Tämän tavoitteen mukaisesti konsortion on jätettävä tutkimussuunnitelman lisäksi hakemukseen vuorovaikutussuunnitelma. Siinä hakija kuvaa, miten hankkeen eri vaiheissa tutkimustulosten hyödyntäjät otetaan mukaan prosessiin, ja mitkä ovat tutkimuksen yhteiskunnalliset vaikutukset”, Heikinheimo sanoo.

Lisätietoa strategisen tutkimuksen rahoituksesta www.aka.fi/stn

Seuraa keskustelua myös STN:n avoimessa LinkedIn ryhmässä www.linkedin.com > Groups > Strategisen tutkimuksen neuvosto

Katso esitys vuorovaikutuksesta

Lisätietoja

  • Temaattisen tutkimusrahoituksen johtaja Riikka Heikinheimo, Suomen Akatemia, p. 029 533 5114 riikka.heikinheimo(at)aka.fi
  • Johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen, Suomen Akatemia, p. 029 533 5091, tiina.petanen(at)aka.fi
  • Johtava tiedeasiantuntija Paavo-Petri Ahonen, Suomen Akatemia, p. 029 533 5005, paavo-petri-ahonen(at)aka.fi
  • Johtava tiedeasiantuntija Tiina Jokela, Suomen Akatemia, p. 029 533 5046, tiina.jokela(at)aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi

Viimeksi muokattu 27.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »