Kokonaiskustannusmallin arviointi: Kehittämisen keskiöön tutkijan työ ja laadukas tutkimus

16.6.2015

Suomen Akatemian toteuttamassa kokonaiskustannusmallin vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioinnissa todetaan, että kustannusmalleja ja niiden soveltamista on kehitettävä. Kehittämisen näkökulmaksi on otettava tutkijan työ ja laadukkaan tutkimuksen tukeminen. Tutkimusorganisaatioissa ulkopuolisen rahoituksen budjetointi ja muut hallinnolliset menettelyt on suunniteltava tukemaan tätä tavoitetta.

Keskeiset tutkimuksen julkiset rahoittajat Suomen Akatemia ja Tekes käyttävät tutkimushankkeiden rahoituksen mitoituksessa kokonaiskustannusmallia. Arvioinnin mukaan näyttää siltä, että kokonaiskustannusmallin ja muiden tiedejärjestelmässä tapahtuneiden muutosten, esimerkiksi yliopistouudistuksen, vaikutukset ovat menneet sekaisin.

”Tutkimus- ja taloushallinnon ja tutkijoiden välillä on kommunikaatiovaikeuksia. Hallinnon ratkaisuja ei ymmärretä tutkijakunnassa, ja vastaavasti tutkijoiden huolet eivät saa hallinnon puolelta vastakaikua”, arviointiraportissa todetaan. Päinvastoin kuin usein väitetään, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yleiskustannus- ja henkilösivukulukertoimet ovat kokonaiskustannusmallin käyttöönoton jälkeen pysyneet vakiona eivätkä ole jatkuvasti kasvaneet.

Kokonaiskustannusmallin perusajatusta kaikkien kustannusten näyttämisestä pidetään hyvänä: se mahdollistaa strategisen suunnittelun ja valintojen tekemisen. Arvioinnin ohjausryhmän mielestä jatkossa kustannusmalleja on kehitettävä niin, että tutkimusorganisaatioissa ulkopuolisen rahoituksen budjetointi ja muut hallinnolliset menettelyt tukevat laadukasta tutkimusta ja tutkimusorganisaation strategian toteutumista.

Tutkimusorganisaatioiden hallinnon läpinäkyvyyttä on myös parannettava ja niiden on kehitettävä omia järjestelmiään niin, että ne tukevat joustavasti eri rahoituslähteiden käyttöä tutkimuksessa. Arvioinnin ohjausryhmä esittää useita käytännön toimenpiteitä, joita tutkimusorganisaatiot voisivat ottaa käyttöön. Esimerkiksi omarahoitusosuuksien käytännöistä tulee viestiä paremmin. Lisäksi ulkopuolisen rahoituksen yleiskustannusten tulovirrat pitäisi kuvata selkeämmin.

Suomen Akatemian on puolestaan selvitettävä miten rahoituksen käyttöä voisi helpottaa nykyisen lainsäädännön valossa. Arviointiraportin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön tulee nostaa kokonaiskustannusmallin käyttöön, taloushallinnon toimivuuteen ja tutkijoiden tukeen liittyvät asiat esille yliopistoihin ja Suomen Akatemiaan suuntautuvassa ohjauksessaan. Keskustelu kustannusmallien ominaisuuksista jatkuu Suomen Akatemian ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä keskusteluissa vuoden 2015 loppupuoliskolla. Suomen Akatemia toteuttaa arvioinnin seurantakyselyn ja seurantaseminaarin vuonna 2016.

Kokonaiskustannusmalli on tutkimuksen ulkopuolisen rahoittamisen menettely, jossa välittömien kulujen lisäksi otetaan huomioon myös tutkimuksesta välillisesti aiheutuvat kustannukset eli henkilösivukustannukset ja yleiskustannukset. Suomen Akatemia otti mallin käyttöön vuonna 2009, ja Tekes yliopistojen tutkimusrahoituksessa vuonna 2007.

Kokonaiskustannusmallin vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi toteutettiin, koska malli ja sen soveltaminen ovat käyttöönotosta alkaen herättäneet tutkimusyhteisössä paljon kritiikkiä. Arvioinnissa kokonaiskustannusmallin toteutumista tarkasteltiin eri osapuolten kannalta.

Kokonaiskustannusmallin vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi -loppuraportti on julkaistu pdf-muodossa Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa www.aka.fi/julkaisut.

Lisätietoja

  • pääjohtaja Heikki Mannila, p. 029 533 5001, etunimi.sukunimi (at) aka.fi

 

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 65118
riitta.tirronen (at) aka.fi

Viimeksi muokattu 16.6.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »