Akatemian rahoittamat luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkijatohtorit aiempaa kansainvälisempiä

10.9.2015

Suomen Akatemian Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö on selvittänyt tutkijatohtori-rahoitusmuodon kansainvälistymistä. Ulkomaalaisten tutkijatohtorin tehtävän hakijoiden määrät ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti. Tarkasteluaikana myös ulkomaalaisten läpimenoprosentit ja osuudet myönteisistä rahoituspäätöksistä ovat nousseet. Tämän kehityksen taustalla on ulkomaalaisten saamien kokonaisarvosanojen nousu, mikä on ollut voimakkaampaa kuin suomalaisilla hakijoilla keskimäärin.

Selvityksen aineisto koostettiin tutkijatohtorin tehtävän hakemuksista ja niiden liitteistä sekä hakijoiden saamista asiantuntijalausunnoista, jotka muodostavat perustan Akatemian rahoituspäätöksille.

Vuoden 2013 syyshaussa ulkomaalaiset hakijat olivat lähtöisin 40 eri maasta ja heistä selvästi suurin osa oli lähtöisin Pohjoismaiden ulkopuolelta Euroopasta. Selvityksen tekijän tiedeasiantuntija Jukka Tanskasen mukaan Eurooppaa ja erityisesti Etelä-Euroopan maita 2010-luvulla vaivannut talouskriisi näyttää vaikuttaneen eurooppalaisten hakijoiden määrän kasvuun viime vuosina.

”Selvityksen mukaan varsinkin Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Åbo Akademi ovat houkutelleet ulkomaalaisia luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Kyseisiin yliopistoihin ja erityisesti Aalto-yliopistoon hakeutuneet ulkomaalaiset menestyivät vuoden 2013 haussa hyvin,” sanoo Tanskanen.

Ulkomaalaiset hakijat edustavat useita eri tieteenaloja, mikä viittaa siihen, että Suomi koetaan houkuttelevana työskentelymaana luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Tarkasteluajanjaksona ulkomaalaisten hakijoiden suosituimpia tieteenaloja ovat olleet fysiikan, kemian, tietojenkäsittelytieteen, matematiikan ja sähkötekniikan alat.

Tutkijoiden liikkuvuus vähäistä

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö selvitti myös Akatemian vuosien 2009 ja 2010 tammikuun hauissa luonnontieteiden ja tekniikan tieteenaloilta tutkijatohtorirahoituksen saaneiden urakehitystä, tutkimustyön vaikuttavuutta ja kansainvälistä liikkuvuutta web-kyselyn avulla. Tuloksia verrattiin aiempaan selvitykseen, jonka kohderyhmänä olivat vuosina 2006–2008 tutkijatohtorin rahoituksen saaneet.

Rahoitetut ovat työllistyneet erinomaisesti ja kaikki vastanneet olivat kyselyhetkellä työsuhteessa. Tutkijatohtorirahoitus koettiinkin merkittäväksi etenkin työllistymisen ja urakehityksen kannalta, mutta pieni osa vastanneista (8 prosenttia) kokee tutkijatohtorina työskentelyn rajoittavan uravaihtoehdot tutkimuspainotteisiin tehtäviin. Vastanneet työskentelivät parhaillaan pääosin tutkimustehtävissä ja yleisimmin tutkijatohtorikauden suorituspaikassa, mikä havaittiin myös vuosina 2006–2008 rahoitusta saaneiden kohdalla.

Tutkijatohtoreita on kautensa jälkeen edennyt professoreiksi tai apulaisprofessoreiksi. Muihin tutkimusorganisaatioihin Suomessa ja elinkeinoelämän palvelukseen sijoittui vain pieni osa suomalaisista vastaajista, eikä yhtään ulkomaalaista tutkijaa. Tutkijatohtorikauden päätyttyä suomalaiset vastaajat olivatkin työllistyneet pääosin Suomeen, kun ulkomaalaisista vastaajista keskimäärin yksi kuudesta oli työllistynyt ulkomaille.

Tutkijatohtoreilta kysyttiin näkemystä tutkimustyön tieteellisestä, teknologisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Suurin osa selvitykseen vastanneista koki tutkimustyönsä tieteellisesti vaikuttavaksi. Tieteellistä vaikuttavuutta pidettiin teknologista vaikuttavuutta suurempana. Toisaalta teknologista vaikuttavuutta pidettiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta suurempana. Sähkötekniikan ja materiaalitutkimuksen aloilla tutkimustyö koettiin lähes yhtä merkittäväksi sekä tieteellisesti että teknologisesti. Näillä aloilla olikin tuotettu keskimäärin enemmän patentteja ja keksintöjä kuin muilla aloilla.

”Tutkijatohtorin hankkeissa tuotetaan usein myös uusia ohjelmia ja algoritmeja eri käyttötarkoituksiin, millä voi olla yhteys Suomen ohjelmistoteollisuuden kasvuun viime vuosina. Yhdessä hankkeessa tutkimustulokset ja kehitetyt teknologiat olivat johtaneet tulosten kaupallistamistarkoituksessa aloitettuun projektiin”, sanoo Tanskanen.

Suomen Akatemia kannustaa tutkijoitaan liikkuvuuteen eli tekemään tutkimusvierailuja ulkomaille tai kotimaisiin tutkimuslaitoksiin. Kyselyyn vastanneet tutkijat olivat tehneet tutkimuskaudellaan yleisesti melko vähän pidempiä tutkimusvierailuja ulkomaille ja jopa vähemmän kuin aiemman selvityksen aineistossa. Esimerkiksi vuoden 2010 tammikuun haussa rahoitetuista tutkijatohtoreista runsaat 40 prosenttia ei ollut tehnyt tutkimusvierailuja tutkimusjaksollaan käytännössä lainkaan. Vastaajat kuitenkin kokivat, että liikkuvuus on tärkeää tutkimuksen toteuttamisen ja tutkimustyön laadun kannalta. Liikkuvuusjaksoista selvästi suurin osa kohdistui Pohjoismaiden ulkopuolelle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Muutokset liikkuvuuden suunnitelmissa olivat yleisiä. Tästä syystä suunnitelmien toteutumisen seuranta on tärkeää, jotta saadaan todenmukainen kuva tutkijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta.

 

Lisätietoja

  • luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikön viestintävastaava, tiedeasiantuntija Jukka Tanskanen, p. 029 533 5071, etunimi.sukunimi@aka.fi
  • luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikön johtaja Susan Linko, p. 029 533 5066, etunimi.sukunimi@aka.fi

Suomen Akatemian viestintä verkkotiedottaja Vesa Varpula p. 029 533 5056 etunimi.sukunimi@aka.fi

Viimeksi muokattu 10.9.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »