EN

19 miljoonaa euroa tutkijatohtorin ja akatemiatutkijan tehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla

29.4.2015

Suomen Akatemia on myöntänyt 19 miljoonaa euroa tutkijantehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksellä rahoitetaan 38 kolmevuotista tutkijatohtorin tehtävää ja 22 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Tutkijatehtävien hakemusmäärät pysyivät lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Toimikunnalle osoitettiin 396 tutkijatohtorihakemusta ja 227 akatemiatutkijahakemusta. Hakijoista rahoitetaan vajaa kymmenen prosenttia.

Tutkijatohtorit tieteen uudistajina

Rahoituksen saaneiden tutkijatohtoreiden hakemukset olivat laadultaan erinomaisia. Tieteellisen ja teknologisen vaikuttavuuden lisäksi valittujen tutkijatohtoreiden tutkimustyöllä voi olla laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkijatohtoreiden odotetaan vaikuttavan tieteen uudistumiseen kansainvälisellä liikkuvuudella ja uusilla tutkimusideoilla.  Noin kolmannes valituista on ulkomaalaisia ja 29 prosenttia naisia.

Rahoitettavat tutkijatohtorit tutkivat muun muassa seuraavia aiheita, joissa tutkimus liittyy energiaan ja on läheisessä yhteydessä käytännön sovelluksiin tai tuottaa tietoa ympäristövaikutusten arviointien tueksi:

TkT Jaana Vapaavuori Tampereen teknillisestä yliopistosta kehittää uusia fotomekaanisia materiaaleja. Tutkimuksessa kehitetään yksinkertaiset säännöt sille, millaiset materiaalivalinnat ovat optimaalisia, jotta auringon valo saadaan muutettua mahdollisimman tehokkaasti molekyylien liikkeeksi. Tämä tutkimus lisää ymmärtämystä valon ja aineen välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkimusta voitaneen tulevaisuudessa hyödyntää uusiutuvan aurinkoenergian käytössä.

TkT Emil Vainio Åbo Akademista tutkii biopolttoaineiden polttamisen yhteydessä tapahtuvaa matalan lämpötilan korroosiota. Tämä ilmiö on tunnettu ongelma etenkin korkean rikkipitoisuuden omaavilla fossiilisilla polttoaineilla. Biopolttoaineiden kohdalla korroosion syyt eroavat kuitenkin merkittävästi fossiilisista polttoaineista, mikä johtuu muun muassa polttoaineiden erilaisista polttotekniikoista ja rikkipitoisuuksista.  Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää korroosiota estävien ratkaisujen kehittämiseksi biopolttoaineiden polttoprosesseihin.

TkT Leena Tähkämö Aalto yliopistosta kehittää laskentamenetelmiä valon ja valosaasteen ympäristövaikutusten arviointiin. Kehitettävien menetelmien avulla ympäristövaikutuksia voidaan arvioida aiempaa luotettavammin. Aiemmissa elinkaariarvioinneissa ei ole huomioitu valon ympäristövaikutuksia laskentamenetelmän puutteen vuoksi. Tämä voi vääristää valolähteiden ympäristövaikutusten arviointia ja johtaa väärän valonlähdeteknologian suosimiseen kokonaisympäristövaikutusten kannalta.

Valitut akatemiatutkijat ovat kansainvälisesti aktiivisia

Rahoituksen saaneiden akatemiatutkijoiden hakemukset olivat laadultaan erinomaisia. Tehtävän saaneet ovat olleet aiemmassa tutkimustyössään kansainvälisesti aktiivisia, heistä 36 prosenttia on ulkomaalaisia ja 23 prosenttia naisia. Rahoitettavien tutkijoiden odotetaan vakiinnuttavan paikkansa suomalaisessa tiedeyhteisössä akatemiatutkijakauden aikana laadukkaan tutkimustyön kautta. Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Dosentti (TkT) Satu Ojala Oulun yliopistosta kehittää metallioksidimateriaaleja, jotka soveltuvat kemiallisiksi katalyyteiksi ja mittausantureiksi. Tutkimusidea perustuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) hyötykäyttöön katalyyttisten prosessien avulla muun muassa taloudellisesti arvokkaiden kemikaalien tuotannossa. VOC-päästöjen tutkimuksessa tarvitaan myös uusia mittausratkaisuja. Kehitystyö tehdään uuden spektroskooppisen mittausteknologian avulla, jossa sähköisten ja katalyyttisten ominaisuuksien mittaus toteutetaan samanaikaisesti materiaalin todellisissa käyttöolosuhteissa. Tämä mahdollistaa nopean ja edullisen kehitystyön, mikä edesauttaa tulosten hyödyntämistä käytännön sovelluksissa.

Dosentti (TkT) Matti Mäntysalo Tampereen teknillisestä yliopistosta kehittää tutkimustyössään iholle kiinnittyvää joustavaa elektroniikkaa ja sensoreita. Perinteiset elektroniikkasovellukset ovat jäykkiä, hauraita ja tasomaisia, mutta iholle kiinnitettävän elektroniikan sovellusten tulisi olla pehmeitä, taipuisia ja joustavia. Tutkimustyössä hyödynnettävät elektroniikan painotekniikat mahdollistavat pehmeän ja joustavan rakenteen sekä kustannustehokkaan kehonläheisen elektroniikan valmistuksen. Kehitettäviä laitteita voidaan käyttää muun muassa pitkän aikavälin kotihoidon tukena edistämään henkilökohtaista hyvinvointia sekä ehkäisevänä apuvälineenä terveydenhuollossa.

 

Lisätietoja

Tutkijatohtorit:

  • Tiedeasiantuntija Maaria Lehtinen, p. 029 533 5061
  • Johtava tiedeasiantuntija Kati Sulonen, p. 029 533 5140
  • Tiedeasiantuntija Jukka Tanskanen, p. 029 533 5071

Akatemiatutkijat:

  • Tiedeasiantuntija Jan Bäckman, p. 029 533 5010
  • Tiedeasiantuntija Anna Kalliomäki, p. 029 533 5035

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottajaharjoittelija
Anna-Riikka Oravakangas
p. 029 533 505

Viimeksi muokattu 8.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »