Strategista tutkimusrahoitusta yhteiskunnan tarpeisiin

14.11.2014

”Päättäjien ja tutkijoiden vuoropuhelun parantaminen sekä vuoropuhelun uudet muodot ovat tärkeitä strategisessa tutkimusrahoituksessa. Tutkimus tulisi kytkeytyä aiempaa paremmin muihin yhteiskunnallisiin prosesseihin. Tämän uuden yhteyden luominen on strategisen tutkimusrahoituksen onnistumisen kannalta erittäin keskeistä. Yhteyksiä pitää olla olemassa sekä tutkimuksen aikana että tutkimuksen päättyessä”, linjaa strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Per Mickwitz.

Syyskuun loppupuolella nimitetty strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) piti ensimmäisen kokouksensa lokakuun lopussa. Neuvoston jäseniä Mickwitzin lisäksi ovat professori Anne Brunila (Svenska Handelshögskolan), johtaja Jaakko Kiander (Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), professori Sixten Korkman (Aalto-yliopisto), akatemiaprofessori Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), professori Juho Saari (Itä-Suomen yliopisto), professori Katariina Salmela-Aro (Jyväskylän yliopisto), johtaja Leena Sarvaranta (VTT) sekä akateemikko Irma Thesleff (Helsingin yliopisto).

Mickwitz muistuttaa, että STN ei ole edustuksellinen eli neuvoston jäsenet eivät edusta taustaorganisaatioitaan vaan omaa henkilökohtaista osaamistaan.

”Neuvoston ensimmäinen tehtävä on valmistella ehdotus teemoista valtioneuvostolle siten, että se voi mahdollisuuksien mukaan tehdä päätökset teemoista vielä tämän vuoden aikana”.

STN järjesti yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa avoimen kuulemistilaisuuden alustavista teemaehdotuksista Helsingissä 27.11.

Teemoilla korkeatasoista vaikuttavuutta

”Rahoitusvälineen avulla pyritään vastaamaan tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tiettyjen teemojen kautta. Rahoitusmuoto mielestäni täydentää olemassa olevia Akatemian ja Tekesin rahoitusmuotoja. Sen tutkimuksen tekijöiden taustaorganisaatiot eivät ole olennaisia, vaan laadukas ja relevantti tutkimus”, sanoo Mickwitz.

Hänen mukaansa tutkimusteemoja tulee vain muutamia vuosittain, jotta vaikuttavuus voidaan pitää mahdollisimman korkealla tasolla. Tutkimuksen relevanssia arvioidaan suhteessa valittavaan teemaan.

”Valitut teemat saavat suhteellisesti hyvän rahoituksen.  Tarkoitus on tehdä rahoituksista pitkäkestoisia, mikä tarkoittaa noin kuuden vuoden rahoituksia. Suunniteltu malli olisi kolme plus kolme vuotta”, jatkaa Mickwitz.

”Tarkasteluvaiheessa kolmen ensimmäisen rahoitusvuoden jälkeen pyritään selvittämään, kuinka hyvin hankkeet ovat pysyneet suunnitelmassaan sekä kuinka hyvin ohjelmassa on pystytty vuorovaikutukseen käyttäjien tai hyödyntäjien kanssa.”

Strategisen tutkimusrahoituksen ohella myös valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa selvitystoimintaa ja sen rahoitusta uudistetaan. Tästä rahoituksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

”Selvitysrahoituksen tarkoitus on kerätä valtiojohdon ja päätöksenteon käyttöön olemassa oleva tutkimustieto. Meillä on käytössä valtava määrä yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä syntynyttä tutkimustietoa. Selvitysten tekoon tarkoitettu rahoitus on lyhytkestoista. Suomen Akatemian yhteydessä toteutettavalla strategisella tutkimusrahoituksella sen sijaan etsitään uutta tietoa ja sen rahoitus on pitkäjänteisempää. Molemmissa vuorovaikutus päätöksen tekijöiden ja valmistelijoiden kanssa on keskeistä”, muotoilee Mickwitz.

Strategisen tutkimuksen rahoitus lähtee Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeista, mutta kansainvälisiä mallejakin on seurattu. Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on sanonut rahoitusvälinettä kehitettävän ”Suomi-kylki edellä”.

”Ihmiskunnan ja myös tutkimuksen suuret haasteet ovat kaikille yhteisiä. ’Suomi-kylki’ viittaa tässä yhteydessä suomalaisen yhteiskunnan suuriin haasteisiin”, sanoo Mickwitz.

Strateginen tutkimus tarvitsee uudenlaista osaamista

”Perinteisempien akatemiaohjelmien ja strategisen tutkimusrahoituksen suurin ero siinä, että akatemiaohjelmat syntyvät pääasiassa tutkijalähtöisesti. Vaikka myös strategisessa tutkimusrahoituksessa kuullaan tutkijakuntaa, päätös rahoitusohjelmista tehdään yhteiskunnallisen tarpeen perusteella”, sanoo Mickwitz.

”Uudet haasteet ovat monimutkaisempia ja horisontaalisempia, eli tarvitsemme uudenlaisia tutkimusryhmiä ja uudenlaista osaamista. Tällaiseen tilanteeseen näen strategisen tutkimusrahoitusvälineen hyvänä ratkaisuna”, sanoo Mickwitz.

Uuteen rahoitusvälineeseen kohdistuu paljon odotuksia. Pitää muistaa, että strateginen tutkimusrahoitus kattaa kuitenkin vain noin kolme prosenttia julkisesta tutkimusrahoituksesta.

Teksti: Vesa Varpula
Kuva: Kerttu Malinen 

Viimeksi muokattu 27.8.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »