Akatemian hallituksen puheenjohtaja Heikki Ruskoaho laadukkaan tieteen ja sydämen asialla

25.9.2014

”Akatemian hallituksen muutos, yliopistojen profilointiraha, strategisen tutkimuksen neuvosto ja tutkimusinfrastruktuurikomitea ovat uusia avauksia tutkimusrahoituksen kentällä. Näillä kaikilla muutoksilla tavoitellaan Akatemialle merkittävämpää roolia kansallisessa tutkimusrahoituksessa”, sanoo Suomen Akatemian uuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Ruskoaho.

Ruskoaholla on pitkä kokemus erilaisista tiedehallinnon tehtävistä myös ennen Akatemian hallituksen puheenjohtajuutta. Hallintotöihin ovat kuuluneet muun muassa laitoksen johtajan, dekaanin ja tutkimuksesta vastaavan vararehtorin tehtävät Oulun yliopistossa. Lisäksi hänellä on ollut lääketurvallisuuteen ja -arviointeihin liittyviä tehtäviä esimerkiksi lääkelautakunnan jäsenenä sekä lääkkeiden hintalautakunnan (HILA) asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Aivan viimeaikoihin saakka hän on toiminut Lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA) puheenjohtajana.

”TUKIJAn puheenjohtajuudesta luovun syyskuun lopussa. Akatemian puheenjohtajuus on merkittävä hallinnollinen tehtävä, joten jostain pitää luopua. Toisaalta oma tutkimukseni on kuitenkin niin mielenkiintoisessa vaiheessa, että siitä en tässä vaiheessa halua liikaa tinkiä”, sanoo Ruskoaho.

Akatemian tehtäviin Ruskoaho on perehtynyt arviointipaneelien puheenjohtajana sekä ERC-arviointipaneelin jäsenenä.

Tutkimusavaus: älypillerin kehitystä nanoteknologian avulla 

Helsingin yliopiston professorina toimivan Heikki Ruskoahon oma tutkimus keskittyy sydäninfarktien, sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin mekanismeihin sekä niiden lääkitykseen.

”Ensi syksynä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun aloitin työt Oulun yliopiston farmakologian laitoksella. Farmakologia muun muassa pyrkii löytämään uusia lääkevaikutuksen kohteita ja kehittää uusia lääkkeitä. Tunnustaudun perinteiseksi farmakologiksi ja varsinkin sydänlääkkeiden tutkijaksi.”

Tällä hetkellä Ruskoaho keskittyy siihen, miten ja millaisilla lääkeaineilla pystyttäisiin korjaamaan sydäninfarktin jälkeisiä sydänlihaksen muutoksia.

Ruskoaho johtaa Tekesin rahoittamaa strategista tutkimusavausta, jossa kehitetään uudenlaista hoitomuotoa sydänlihasvaurioiden ja aivosairauksien hoitoon. ”Perinteisesti lääkkeillä pyritään vaikuttamaan solujen toimintaan. Meidän tutkimuksessamme lääkkeellä pyritään luomaan uusia soluja sydämeen ja aivoihin ja siten muuttamaan elimistön toimintaa. Pyrimme kohdennettuun lääkevaikutukseen nanoteknologian avulla. Älypillerillä pyritään luomaan uusia kantasoluja sinne, missä niitä tarvitaan.”

Ruskoaho pitää Tekesin uutta tutkimusavausrahoitusta erinomaisena rahoitusmuotona. ”Tutkijat saavat ehdottaa aiheita vapaasti ja Tekesin puolelta ohjeena on ollut lähinnä asettaa kunnianhimoiset tavoitteet”.

”Tutkimussuunnitelmien riskitason arvioinnissa ja arvottamisessa sekä tutkimusrahoituksen myöntämisen rohkeudessa Akatemiallakin voisi olla kehitettävää”, pohtii Ruskoaho.

Lain muutos lisää hallituksen strategista valtaa

Uusi Akatemian hallitus on akatemialain muutoksen myötä entistä strategisempi.

”Kuten Akatemian tuoreessa arvioinnissa todettiin, strategisempi toimintamalli mahdollistaa monipuolisemman rahoituksen käytön kuin toimikuntien puheenjohtajista ja pääjohtajasta koostunut aiempi hallitusmalli”.

Strategista kokonaisnäkemystä tarvitaan myös siihen, miten Akatemian ja opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi kansallista tutkimusrahoitusta kehittää. ”Strateginen hallitus voi tehdä isoja päätöksiä aiempaa aktiivisemmin. ”

”Akatemian hallituksen muutos, yliopistojen profilointiraha, strategisen tutkimuksen neuvosto, ja tutkimusinfrastruktuurikomitea ovat uusia avauksia rahoituskentällä. Näillä kaikilla muutoksilla tavoitellaan Akatemian merkittävämpää roolia kansallisessa tutkimusrahoituksessa”, summaa Ruskoaho.

Akatemia on tähänkin saakka ollut merkittävä toimija rahoituskentällä, mutta muutoksilla tavoitellaan myös Akatemian parempaa näkyvyyttä tiedepolitiikan toimijana.

”Yhteiskunta kaipaa tieteen vaikuttavuutta. Hallituksen kokoonpano myös heijastelee tämän painotuksen nousua. Tarvitaan yhteistyötä muiden rahoitusorganisaatioiden kanssa sekä näkemystä siitä, painotetaanko joitain alueita tai tutkimusaloja.”

Yliopistojärjestelmä murroksessa

Ruskoahon mukaan tiedekentän suurin huoli on Suomen yliopistojärjestelmän tila.

”Tiedämme, että järjestelmä on edelleen muutoksessa ja käymistilassa. Tutkimuslaitosuudistus ja Akatemian uudistus tuovat tilanteeseen vielä omat lisämusteensa. Lisäksi Suomen taloudellinen tilanne ja Euroopan tilanne huolestuttavat tiederahoituksen suunnittelijoita.”

Resurssien vähentyessä pitää tehdä valintoja. Ruskoahon mukaan myös valintojen tekemättä jättäminen on valinta. ”Itse olen sitä mieltä, että laadukkaan tutkimuksen arviointi ja laadukkaiden tutkijoiden tukeminen ovat edelleen Akatemian keskeisimmät tehtävät. Myös uusi strateginen tutkimusväline tukeutuu näihin Akatemian vahvuuksiin”, sanoo Ruskoaho.

”Satsaukset tiettyihin teema-alueisiin ovat tuttuja Akatemialle, eli tätä jatketaan varmaan tulevaisuudessakin. Idealismiakin tarvitaan, eli on pohdittava, onko Suomella jotain erityisiä vahvuusalueita. Mikä tutkimus on Suomen menestyksen kannalta keskeistä? Kuuluuko profiloitumisen tukeminen yliopistoille, Tekesille vai Akatemialle? Kuuluuko tämä kaikille yhteisesti? Mitä osaamispohjaa pitäisi kasvattaa 20 tai 50 vuoden tähtäimellä? Näitä kaikkia asioita tulisi miettiä myös Akatemian omassa strategiatyössä”, listaa Ruskoaho.

Toinen keskeinen haaste on huoli tieteen tilasta. ”Meillä on ollut pitkä kasvun ja myös rahoituksen kasvun kausi. Nyt olemme kuitenkin taitekohdassa. Yliopistoissa käytävät YT-neuvottelut kertonevat siitä, että niiden perusrahoitus on vähentynyt. Tämä ei tietenkään lupaa hyvää myöskään tutkimuksen laadulle.”

”Yhteiskunnan tasolla haasteen tuo myös Suomen taloudellinen tila. Laitammeko rahaa siihen, että Suomi on tutkimuksen ja innovaatioiden huippumaa? Toisaalta pitää taata myös yksittäiselle tutkijalle mahdollisimman hyvät tutkimusolosuhteet”, sanoo Ruskoaho.

 

Akatemian Tieteen tila –prosessi aktiiviseen käyttöön

”Akatemian strategian näkökulmasta Suomen tutkimuksen vahvuuksien ja painopisteiden pohtiminen on hyvin keskeistä. Strategisen tutkimuksen neuvoston perustaminen ja yliopistojen profiloitumisraha ovat osoituksia tästä kehityksestä”, sanoo Ruskoaho.

Ruskoahon mukaan tarvitaan tarkka analyysi tutkimuksen kentän tilanteesta sekä näkemys siitä, mihin profilointia tarvitaan. Hänen mielestään profiloitumista ei ole tiedekunnan nimen vaihtaminen tai sen yhdistäminen johonkin toiseen. ”Mielestäni Suomen Akatemian Tieteen tila -prosessi on tässä hyvä työkalu. Akatemialla voisi olla aktiivinen rooli tilannekuvan antamisessa profilointityön pohjaksi.”

Ruskoahon mukaan on parempi tehdä aktiivisesti tulevaisuuden linjauksia, kuin ajautua päätöksiin reagoimalla muutoksiin liian myöhään. Hänen mielestään ennakointi ei ole helppoa, mutta luotettavan tilannekuvan saaminen helpottaa ennakointityötä.

”Kun kaikki tieto on kaikkien käytettävissä, niin kuka tahansa voi sitä käyttää. Tässä tiedon avoin saatavuus helpottaa myös yliopistokentän toimijoita, jotka voivat kohdentaa toimenpiteensä järkevästi.”

Akatemian Tieteen tila -työ on kehittymässä prosessiksi eli aiemman muutaman vuoden välein julkaistavan Tieteen tila -raportin sijaan. Verkossa pyritään tarjoamaan mahdollisimman ajantasainen tieto tieteen tilasta Suomessa.

”Pienetkin merkit merkittävistä tarvittavista tutkimusavauksista pitäisi hyödyntää ja mahdolliset temaattiset ohjelmat aloittaa joustavasti.”

Teksti: Vesa Varpula Kuva: Kari Likonen

Viimeksi muokattu 9.2.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »