Mökkeilijät mukaan yhteiseen päätöksentekoon paikallisyhteisöissä

6.5.2014

Osallistuminen yhteiseen päätöksentekoon ja suunnittelutyöhön edistää vapaa-ajan asukkaiden sopeutumista paikallisyhteisöön. Vapaa-ajan asukkaat ovat parhaimmillaan yhteisöä hyödyttäviä kumppaneita ja neuvonantajia, jotka tarjoavat kokemuksia ja uusia ajatuksia yhteisön käyttöön. Toisinaan vapaa-ajan asukkaiden näkökulmat voivat kuitenkin synnyttää ja vahvistaa paikallisia maankäyttökiistoja. Jopa lyhytaikaisilla vierailijoilla voi olla suuri vaikutus paikallisyhteisön valtarakenteeseen, esimerkiksi välillisesti paikallisten matkailuyrittäjien kautta.

Ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi Suomen ympäristökeskuksesta on mukana Suomen Akatemian ASU-LIVE -tutkimusohjelmaan kuuluvassa tutkimushankkeessa. Siinä tarkastellaan vuorovaikutteisten ryhmäkeskustelujen avulla vapaa-ajan asumisen hallinnoinnin nykyisiä haasteita ja vahvuuksia sekä mahdollisia kehityssuuntia. Tutkimuksen mukaan olennaista vapaa-ajan asukkaiden integroimisessa osaksi paikallisyhteisöjä on, onnistutaanko heille kehittämään rakentavia rooleja ja vaikutusmahdollisuuksia yhteisössä.

"Paikalliseen yhteisöön sisälle pääsy voi kestää useita vuosia. Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen paikalliseen päätöksentekoon ja alueen suunnitteluun tulisi varmistaa monipuolisilla muodollisilla ja epämuodollisilla osallistumisen kanavilla sekä vahvistamalla henkilökohtaisia ja virallisia verkostoja ja yhteisöjä. Tori on esimerkki paikasta, joka usein kokoaa niin vapaa-ajan asujat kuin paikallisetkin epämuodolliseen keskusteluun. Sen sijaan yhteinen mökkijärvi voi pikemminkin erottaa kuin yhdistää sen rannoilla asuvat ihmiset", Paloniemi sanoo. Suomessa joka seitsemäs kotitalous omistaa vapaa-ajan asunnon ja joka toisella kansalaisella on pääsy vapaa-ajan asunnolle. Vapaa-ajan asujat ovat samanaikaisesti voimavara ja haaste paikalliselle suunnittelulle ja päätöksenteolle etenkin kunnissa, joissa vapaa-ajan asujia on runsaasti. Vapaa-ajan asumisen yleisyys ja intensiivisyys sekä asuntojen omistajien ja käyttäjien monimuotoisuus voivat joko hankaloittaa tai vahvistaa paikallista maankäytönsuunnittelua ja päätöksentekoa.

"Yhteensä kesämökkejä arvioidaan olevan Suomessa lähes puoli miljoonaa. Vapaa-ajan asutuksen käytössä on ainakin kaksi kertaa enemmän rantaviivaa kuin vakituisella asutuksella. Ihanteellisessa tilanteessa vakituiset ja vapaa-ajan asujat voivat kehittää aluetta yhdessä. Usein konkreettiset suunnittelukysymykset puhuttelevat vapaa-ajan asujia. Kun tämä kiinnostus saadaan kanavoitua oikein, voidaan välttää turhia konflikteja", Paloniemi sanoo.

Lisätietoja:

  • Ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 040 701 7250
  • Vanhempi tutkija Seija Tuulentie, Metsäntutkimuslaitos Metla, etunimi.sukunimi@metla.fi, p. 050 3914438
  • Tutkimusartikkeli: Janne Rinne, Riikka Paloniemi, Seija Tuulentie & Asta Kietäväinen (2014): Participation of second-home users in local planning and decision-making – a study of three cottage-rich locations in Finland, Journal of Policy Research in Tourism, Leisure and Events, DOI: 10.1080/19407963.2014.909818.
    Artikkeli löytyy osoitteesta: http://dx.doi.org/10.1080/19407963.2014.909818

 Riikka Paloniemen haastattelu:

Suomen Akatemian viestintä
Katri Nousiainen
p. 029 5335 080
katri.nousiainen@aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »