EN

Kasvibiologian tutkimuksen seuranta-arviointi: suositusten toimeenpanossa vielä tehostamista

11.02.14

Suomen kasvibiologian tutkimuksen tieteenala-arvioinnin suositukset on otettu vaihtelevasti huomioon eri tutkimusorganisaatioissa. Joissakin organisaatioissa suositukset on otettu vakavasti ja niitä on hyödynnetty tutkimustoiminnan uudelleen organisoinnissa ja käytännön resursoinnissa.  Toisissa taas suosituksia ei ole hyödynnetty riittävästi tutkimuksen strategisessa suunnittelussa.

Suomen kasvibiologian tutkimus arvioitiin vuonna 2011. Suomen Akatemian nimeämä kansainvälinen arviointipaneeli perehtyi kahdentoista suomalaisen kasvibiologian tutkimusyksikön tutkimuksen laatuun, rahoitukseen, tutkimusympäristöjen tilaan ja tutkijakoulutukseen. Lisäksi arvioitiin, kuinka tutkimuksesta ja sen tuloksista on viestitty. Arviointi kattoi vuodet 2005–2009.

Suomen Akatemia toteutti kasvibiologian tutkimuksen seuranta-arvioinnin syksyllä 2013. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tieteenala-arvioinnin suositusten vaikutusta on arvioitu jälkeenpäin. Arvioinnissa selvitettiin millä tavalla arviointiraportin suositukset oli otettu huomioon ja miten tieteenala-arviointia oli hyödynnetty tutkimusorganisaatioissa. Kaikki vuonna 2011 arvioidut tutkimusorganisaatiot osallistuivat seuranta-arviointiin. Alkuperäisen kansainvälisen arviointipaneelin seitsemästä jäsenestä mukana oli puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä.

Vaikka Suomen kasvibiologian tutkimus on hyvällä tasolla, pitäisi tutkimusorganisaatioiden johdon ja tutkimusyksiköiden välistä yhteistyötä tiivistää erityisesti tutkimusstrategioiden suunnittelussa. Paneeli kannusti tutkimusorganisaatioita myös seuraamaan tutkimusryhmien menestystä erilaisissa rahoitushauissa.

Arviointipaneelin suosituksen mukaan tohtoriopiskelijoiden pitäisi pystyä suorittamaan tutkintonsa neljässä vuodessa, ja näille vuosille pitäisi myös taata rahoitus. Kasvibiologian tutkimuksen kansainvälisen näkyvyyden ja laadun vahvistamiseksi tieteellisessä julkaisemisessa pitäisi keskittyä määrän sijasta julkaisujen laatuun. Tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta pitäisi vielä tehostaa, paneeli muistuttaa.

Tutkijanuramalleja ei ole laajasti käytössä

Alkuperäisessä arvioinnissa yliopistoille suositeltiin tenure-track -urapolkujärjestelmän käyttöönottoa. Seuranta-arvioinnin perusteella tutkijanuramalleja ei ole vielä otettu kovin laajasti käyttöön. Paneeli korostaa, että tutkijan urapolkumallien pitäisi olla nykyistä paljon laajemmassa käytössä sekä nuorten tutkijoiden rekrytoinnissa että professoritason henkilövalinnoissa.
 
Bioinformatiikan ja mallinnuksen infrastruktuureja ja niihin liittyvää koulutusta pitäisi selvästi vahvistaa suomalaisissa tutkimusyksiköissä, sillä seuranta-arvioinnin perusteella asian eteen ei ole vielä tehty riittävästi. Bioinformatiikan pysyvän infrastruktuurin kehittämiseksi olisi korkea aika tehdä suunnitelmat, paneeli korostaa.

Seurantaraportin mukaan kasvibiologian tutkimus on Suomessa suhteellisen hajanaista, joten tutkimusyhteistyötä ja koordinaatiota olisi vahvistettava sekä tutkimusorganisaatioiden sisällä että eri organisaatioiden välillä. Tutkimusyksiköiden välistä viestintää pitäisi myös parantaa, arviointipaneeli toteaa.
 
Arviointipaneeli suosittelee tieteenala-arviointien ja niiden seurannan strategian täsmentämistä, jotta arvioinneista saatava tieto palvelisi mahdollisimman hyvin tiedepoliittista päätöksentekoa sekä laajemmin suomalaista tiedettä.

Kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana toimi professori Dorothea Bartels ja jäseninä professorit Neil Baker, Maarten Koornneef, Julio Salinas ja Alison Smith.


Lisätietoja:

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Risto Alatarvas
p. 029 533 5007, etunimi.sukunimi(at)aka.fi


 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »