Uudessa kaivoslaissa korjaustarpeita  tiedottamisvelvollisuuksien osalta

 19.4.12

Kaivoslain kokonaisuudistus on vahvistanut selvästi paikallisten asukkaiden osallistumisoikeuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia, mutta tiedottamisvelvollisuuksissa on vielä parantamisen varaa. Tutkimustulos saatiin Suomen Akatemian rahoittamassa Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan kaivostoiminnan paikallisia vaikutuksia ja niiden hallintamahdollisuuksia. Monitieteistä hanketta johtaa ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen ja tutkimuksen oikeudellisesta osuudesta vastaa ympäristöoikeuden tutkija Ismo Pölönen.

Ismo Pölösen mukaan uusi kaivoslaki antaa paikallisille toimijoille laajat osallistumismahdollisuudet sekä malminetsintä- että kaivoslupavaiheissa.

”Käytännössä kaikilla paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä malminetsintä- ja kaivoslupahakemuksista. Lisäksi muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudet ovat aikaisempaa laajemmat”, Pölönen kertoo.

Pölösen mukaan kaivostoiminnan harjoittajien laajentuneet selvitysvelvollisuudet tukevat paikallisten osallistumisoikeuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia.

”Malminetsintä- ja kaivoslupien hakijoiden on esitettävä selvitykset muun muassa alueen käyttöä koskevista rajoituksista ja toiminnan erilaisista vaikutuksista mm. erityisten luontoarvojen, pohjavesialueiden ja alueen asukkaiden kannalta. Paikalliset voivat esittää näkemyksiään lupahakemusvaiheissa huomioon otettavista seikoista ja arvioitaan kaivostoiminnan vaikutuksista”.

Tiedottamisvelvollisuuksiin liittyvät poikkeukset heikentävät kuitenkin paikallisten toimijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja aiheuttavat myös oikeusturvaongelman.

”Malminetsintä- ja kaivoslupahakemuksista sekä niitä koskevista lupapäätöksistä voidaan tiedottaa tavanomaisen postikirjeen sijaan sanomalehti-ilmoituksella, jos tiedossa olevia kohdehenkilöitä on yli kolmekymmentä tai lukumäärää ei tiedetä.” Vain sanomalehdessä ja sähköisesti julkaistu tieto malminetsintä- ja kaivoslupahakemuksista sekä lupapäätöksistä ei välttämättä välity kaikille malminetsintä- tai kaivosalueiden ja niiden lähialueiden kiinteistöjen omistajille.

”Kevennetty tiedottamismenettely voi johtaa siihen, että asianosainen maanomistaja saa tiedon lupapäätöksestä vasta sitä koskevan valitusajan umpeuduttua.”

”Kaivoslakia olisi syytä muuttaa siten, että tieto malminetsintä- ja kaivoslupahakemuksista sekä malminetsintä- ja kaivoslupapäätöksistä tulee lähettää kaikissa tilanteissa kirjeitse niille asianosaisille kiinteistönomistajille, joita asia erityisesti koskee.”

Sen sijaan malminetsinnän alkuvaiheen tiedottamista näyttäisi olevan mahdollista keventää. Kaivoslaissa edellytetään myös vähäisistä näytteenotoista tiedottamista kiinteistön omistajille.

”Alustavien etsintätöiden luonne huomioon ottaen tiedottamisvelvollisuus ei vaikuta olennaiselta maanomistajien ja paikallisten vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Tähän vaiheeseen ei sisälly myöskään päätösmenettelyjä, joilla voitaisiin perustella tiedottamistarvetta”, Pölönen toteaa.

Lisätietoja: 
Ismo Pölönen luennoi Suomen Akatemian Tiedekahvilassa Joensuun Teatteriravintolan Lasiterassilla (os. Rantakatu 20) perjantaina 20.4. klo 18–19. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Oikeudellisen osuuden välitulokset julkaistaan artikkelissa ”Paikallisten osallistumisoikeudet malminetsintä- ja kaivoslupavaiheissa – Uuden kaivoslain arviointia”. Ympäristöjuridiikka 2/2012.

Tutkimushankkeen verkkosivut: https://www.uef.fi/kaivostutkimus/projektit/suomalaiset-kaivosyhteisot

ympäristöoikeuden tutkija Ismo Pölönen
Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos
p. 040 594 6024
ismo.polonen(at)uef.fi 

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Risto Alatarvas
p. 09 7748 8345
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »