Anemian tunnistaminen helpottuu

07.12.12

Punasolujen luuytimessä muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa entistä tehokkaammin. Tämä mahdollistaa anemian entistä helpomman tunnistamisen. Punasolujen ominaisuuksiin vaikuttavien uusien tekijöiden tunnistus tehdään geneettisellä analyysillä, joka yhdistetään verestä tehtävään perusverenkuvan mittaukseen. Tulokset on saavutettu laajojen kansainvälisten aineistojen meta-analyysillä ja yli 135 000 tutkimushenkilöllä, joille tehtiin yksityiskohtainen verenkuva-analyysi elimistön verisolujen ominaisuuksien selvittämiseksi. Suomen osuus on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Anemia on perusterveydenhuollon yleisimpiä löydöksiä. Punasolujen kokoa sekä hemoglobiinipitoisuutta käytetään anemioiden luokitteluun. Anemiaa aiheuttavat muun muassa aliravitsemus, raudan puute ja erilaiset krooniset sairaudet. Veren punasolujen hemoglobiinin määrä ja ominaisuudet vaikuttavat myös fyysiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Alkoholin suurkuluttajilla punasolut ovat keskimääräistä suurempia.

Tutkimuksen löytämiä uusia geenimerkkejä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää edellä mainittujen häiriöiden tai tilojen yksityiskohtaisemmassa tunnistamisessa. Uutta tietoa voidaan hyödyntää veritautien tutkimuksessa, ja sen antamaa uutta aineenvaihduntatietietoa voidaan mahdollisesti käyttää uusien veritautilääkkeiden kehittämisessä.

Muutokset veriarvoissa voivat olla geneettisiä tai ympäristöstä aiheutuvia. Geneettisen säätelyn paljastamiseksi työssä käytettiin laajaa, ihmisen koko perimän kattavaa geenimerkkihakua ja siihen liittyvää tilastollista meta-analyysiä.

Suomalaistutkimuksista tässä olivat mukana LASERI eli Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimus ja Pohjois-Suomen kohorttitutkimus NFBC. Tähän tutkimukseen osallistuivat professori Terho Lehtimäki, joka on LASERI-tutkimuksen geneettisen osion vastaava tutkija ja akatemiaprofessori Olli Raitakari, joka on LASERI-projektista vastaava koordinaattori. Professori Marjo-Riitta Järvelin johtaa Pohjois-Suomen kohorttitutkimusta.

Artikkeli on julkaistu arvovaltaisessa Nature-tiedejulkaisussa http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature11677.html
DOI 10.1038

Lisätietoja antavat:
• professori  Terho Lehtimäki, Tampereen yliopisto, p. 03 3117 4066 tai 050 4336 285, terho.lehtimaki@uta.fi
• akatemiaprofessori Olli Raitakari, Turun yliopisto, p. 02 333 7556tai 040 768 2897, olli.raitakari@utu.fi
• professori Marjo-Riitta Järvelin, Oulun yliopisto ja Imperial College London, Englanti, p. 08 537 5638, m.jarvelin@imperial.ac.uk

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »