SV EN

Suomalainen kemian tutkimus korkeatasoista

07.02.11

Kemian tutkimus on Suomessa korkealla tasolla ja osa tutkimusyksiköistä on oman alansa kansainvälisessä kärjessä. Kemian alan tutkimus kattaa kaikki keskeiset osa-alueet ja palvelee hyvin myös teollisuuden tarpeita. Näin todetaan tänään julkistetussa kemian alan kansainvälisessä tieteenala-arvioinnissa. Arvioinnin on toteuttanut Suomen Akatemia.

Ulkomaisista asiantuntijoista koostuva arviointipaneeli perehtyi 40 kemian alan yliopistoyksikön ja yhden tutkimuslaitosyksikön tutkimuksen laatuun, rahoitukseen, tutkimuslaitteistojen tilaan ja kansainvälisyyteen. Lisäksi arvioitiin tutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä. Paneeli arvioi myös kemian eri osa-alueiden ja tutkimusyksiköiden tilaa. Arviointi kattoi vuodet 2005-2009. 

Vaikka kemian tutkimus on yleisesti ottaen Suomessa korkealla tasolla, näki paneeli myös kehittämiskohteita. Paneeli kiinnitti erityistä huomiota useiden suomalaisten kemian alan tutkimusyksiköiden pieneen kokoon. Monet laboratoriot ovat pieniä, yhden professorin johdolla toimivia yksiköitä, mikä saattaa olla tehoton toimintatapa erityisesti hallinnollisessa mielessä.  Pienien yksiköiden tulevaisuutta pitäisikin pohtia osana yliopistojen rakenteellista kehittämistä.

 Asiantuntijapaneelin mielestä vakava puute oli joidenkin yksiköiden vähäinen yhteistyö sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Toimintaa pitäisikin kehittää kansainvälisemmäksi ja rekrytoida henkilöstöä ja opiskelijoita aktiivisesti ulkomailta.Tutkimusinfrastruktuuria paneeli pitää kemian alalla varsin hyvätasoisena,  mutta sen säilyttäminen yhtä hyvänä tulevaisuudessa edellyttäisi koordinoidumpaa kansallista strategiaa.

Kemian alan tutkimusrahoituksen taso on Suomessa yleisesti ottaen tyydyttävä. Yliopistojen perusrahoitus on kuitenkin alhainen verrattuna kilpailuun perustuvan tutkimusrahoituksen osuuteen.  Menestyminen tutkimusrahoituskilpailussa on edesauttanut joidenkin tutkimusryhmien nousua kansainväliseen kärkeen. Toisaalta osa ryhmistä ei saa ulkopuolista rahoitusta eikä siksi pysty riittävästi kehittämään toimintaansa.

Arvioitsijat pohtivat myös tieteellisen tutkimuksen ja teollisuuslähtöisen tutkimuksen suhdetta Suomessa. Liiallinen keskittyminen teollisuuden kannalta tärkeisiin lyhytjänteisiin tutkimushankkeisiin voi johtaa kemian alan tieteellisen tutkimuksen tason laskuun.

Kansainvälisen arviointipaneelin jäsenet olivat prof. Kenneth Ruud (pj.), prof. Claudine Buess-Herman, prof. Jennifer Green, prof. Helena Grennberg, prof. Søren Rud Keiding, prof. Torsten Linker ja tutkimusjohtaja Gabriel Wild.

Arviointi on julkaistu Suomen Akatemian julkaisusarjassa ja se on saatavilla pdf-muodossa Akatemian verkkosivuilta osoitteesta www.aka.fi > julkaisut > julkaisusarja. Raportti on englanninkielinen.

Lisätietoja:

Tiedeasiantuntija Kati Lüthje, Suomen Akatemia, p. 040 159 1395, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemia
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »