SV

Suomalaisrekisterit osoittavat, kuinka köyhyys huono-osaisuus periytyvät

12.01.11 

Joka viides vuonna 1987 Suomessa syntyneistä on 21 vuoden ikään mennessä saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa. 10 000:lta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Tämä selviää Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, joka on osa Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelmaa.

Tutkimuksessa on yhdistelty aiempaa monipuolisemmin saatavilla olevaa suomalaista rekisteritietoa eri sosiaali- ja terveysrekistereistä sekä koulutus- ja rikollisuustietoja. Eri rekisterien avulla on seurattu kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä eli noin 60 000 lasta sikiöajalta vuoden 2008 loppuun saakka.

Suomalaiset rekisterit ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia ja niiden erinomainen kattavuus ja laatu mahdollistavat laaja-alaisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen. Pitkäaikainen rekisteriseuranta avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia eri tekijöiden yhteyksiä toisiinsa ja myöhempään elämään.

Tutkimuksen mukaan vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille. Ero näkyy jo syntymäpainoja verrattaessa. Myöhemmät ongelmat kuten lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kärjistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien lisääntyessä. Myös tyttöjen teiniraskaudet ja klamydiatartunnat yleistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien myötä. Koulutus ja erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttäisi suojaavan lapsia pahoinvoinnilta. 

Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. Geneettinen perimä yhdessä kasvuolosuhteiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa muokkaa ihmistä. Sukupolvelta toiselle siirtyy henkisiä, sosiaalisia, aineellisia ja kulttuurisia elämänhallinnan voimavaroja. Syrjäytymisen tai pärjäämisen kierre ei siirry geeneissä, vaan kehityksellä on suunta, joka syntyy ja uusiutuu jatkuvasti yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Pärjääminen syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä koulun ja opettajien myönteisestä asenteesta.

Lapsiköyhyyden tutkimus on Suomessa juuri nyt ajankohtaista, koska lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt merkittävästi. Pienituloisissa kotitalouksissa asuvien lasten osuus kaikista on kolminkertaistunut 15 vuodessa. Vuonna 2008 14 prosenttia eli yli 150 000 lasta asui köyhässä perheessä. Yksinhuoltajien lapsista joka neljäs on köyhä, ja yksinhuoltajaperheiden osuus lisääntyy jatkuvasti. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että toimeentulohuolet vaikuttavat paitsi lasten aineelliseen hyvinvointiin myös heikentävät vanhemmuutta.

Köyhyys sinänsä ei tuota kielteistä sosiaalista perimää vaan vanhempien ja perheen heikompi kiinnittyminen yhteiskuntaan. Vastikään Oulun seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan vanhempien toimeentulohuolet vaikuttivat myös siten, että lasten ja nuorten onnistumiset jäivät useammin huomaamatta sekä kotona että koulussa. Jos kotona ei tule huomatuksi ja kannustetuksi ja koulussa on saanut tietynlaisen leiman, tulee helposti tallatuksi ”syrjäytymisen polkua”.

Lisätietoja antaa tutkija Reija Paananen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), p. 020 610 6258, etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Akatemia rahoittaa tutkimusta yli 300 miljoonalla eurolla vuosittain.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
sp. etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »