SV

Suomalaiset menestyvät eurooppalaisilla työmarkkinoilla– paluumuutto takkuaa

13.01.11

Suomalaiset koulutetut nuoret menestyvät hyvin eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimukseen vastanneista 76 prosenttia oli uudessa kohdemaassa kokoaikatyössä. Työtehtäviin ja asemaan työmarkkinoilla vastaajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä. Paluumuuttoa Suomeen harkitsee vain harva: muuttoa toiseen EU-maahan pidetään vähintään yhtä todennäköisenä kuin paluuta Suomeen. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmaa.

Vapaa työvoiman liikkuvuus EU-alueella on lisännyt myös suomalaisten muuttointoa Eurooppaan. Kymmenen ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana Suomesta muutti EU-maihin 12 000 nuorta työikäistä (25-44-v.) korkeakoulututkinnon suorittanutta suomalaista. ”Eniten muutetaan edelleen Ruotsiin, mutta myös Britannia, Ranska ja Espanja ovat lisänneet suosiotaan muuttokohteina”, tutkija Saara Koikkalainen Lapin yliopistosta sanoo. Koikkalainen tutkii eurooppalaisten työmarkkinoiden toimivuutta Suomesta EU-alueelle muuttaneiden näkökulmasta.

Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimukseen vastanneet ilmoittivat useita syitä muuttoonsa ulkomaille. Eniten mainittiin seikkailunhaluun ja elämänlaatuun liittyviä syitä, työhön, työkokemukseen ja urakehitykseen liittyviä syitä ja puolison uraan tai kansalaisuuteen liittyviä näkökohtia. ”Pelkkä parempi ansiotaso tai keveämpi verotus ei houkuttele korkeasti koulutettuja Suomesta. Ura on harvalle ainoa syy muuttoon, siihen tarvitaan myös muita sysääviä tekijöitä”, Saara Koikkalainen sanoo.

Ura- ja palkkakehitys näyttää kuitenkin olleen suomalaisille Euroopassa suotuisa. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia arvioi saavansa parempaa palkkaa kuin Suomessa ja 79 prosenttia oli koulutusta ja aikaisempaa työkokemusta vastaavissa työtehtävissä. Lisäksi 77 prosenttia arvioi tutkintonsa ja 82 prosenttia aikaisemman työkokemuksensa arvon tulevan oikein tunnustetuksi kohdemaan työmarkkinoilla. Vain 11 prosenttia ilmoitti kokeneensa syrjintää nykyisen asuinmaansa työmarkkinoilla.

Ruotsin osaamisesta valtti

Monien vastaajien mukaan suomalaisilla on ulkomailla hyvä maine eikä ulkomaalaisuus sinänsä ole  este työnhaussa. Monet työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä ja järjestöissä, joissa monikansallisuus on itsestäänselvyys.  Saara Koikkalaisen mukaan yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia. ”Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden.”

Kyselytutkimukseen vastanneista yli 70 prosenttia aikoi jäädä nykyiseen asuinmaahansa ainakin 3-5 vuodeksi.  Vastaajat eivät pidä muuttoa takaisin Suomeen kovinkaan todennäköisenä. Muutto johonkin toiseen EU-maahan on yhtä todennäköistä kuin paluu Suomeen. Suomeen paluuta puoltavat lastenkasvatukseen liittyvät asiat kuten hyvä ja ilmainen koulutus, edullinen päivähoito, turvallisuus ja luonto. Sen sijaan Suomen sulkeutuneet ja pienet työmarkkinat ovat esteenä paluulle varsinkin silloin kun puoliso on ulkomaalainen.

”Osa vastaajista kertoi paluun olevan vaikeaa siksi, että suomalaiset työnantajat eivät tunnu arvostavan ulkomaalaisia tutkintoja tai työkokemusta ulkomailta. Yllättävän monet näistä koulutetuista, kielitaitoisista ja kansainvälisistä suomalaisista raportoivatkin syrjintäkokemuksista nimenomaan Suomen työmarkkinoilla”, Saara Koikkalainen kertoo.

Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen kysely tehtiin keväällä 2008 ja siihen vastasi runsaat 360 henkilöä. Jatkokyselyyn kesällä 2010 vastasi näistä henkilöistä uudelleen lähes 200 henkilöä.  Puolet vastaajista oli muuttanut ulkomaille vuoden 2004 jälkeen. Suurin osa vastaajista oli naisia, kävi kokoaikatyössä ja  asui pääkaupungissa tai muussa suuressa kaupungissa.

Vastaajista suurin osa asui suurissa EU-maissa (Iso-Britannia, Belgia, Ranska, Espanja), ei ollut naimissa eikä ollut hankkinut lapsia. Yli 60 prosenttia vastaajista oli syntynyt 1970-luvulla. Lähes puolella oli korkeakoulututkinto Suomesta, viidesosalla se oli suoritettu ulkomailla ja neljäsosalla oli tutkinto molemmista maista.

Lisätietoja:
Tutkija Saara Koikkalainen, Lapin yliopisto, p. 045 112 8670, etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi

Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmasta:
www.aka.fi/work

Suomen Akatemia rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Akatemia rahoittaa tutkimusta yli 300 miljoonalla eurolla vuosittain.

Suomen Akatemia
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 
 


 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »