Suomalaiselle nanotutkimukselle ennakoidaan vahvaa tulevaisuutta

 23.05.11

Nanotieteen tutkimus on kehittynyt  huimaa vauhtia Suomessa 2000-luvulla. Nanotieteen ja -teknologian tutkimus ja koulutus on kehittynyt ja laajentunut merkittävästi.

Valtion kohdennetun tutkimusrahoituksen ansiosta on syntynyt suomalainen nanobrändi, johon kuuluvat korkeatasoisen tutkimuksen lisäksi nanotutkimuksen infrastruktuuri. Nano nähdään jatkossakin yhtenä tärkeistä tutkimusaloista, jolla on potentiaalia muun muassa lähes kaikkien strategisen huippuosaamisen keskusten kannalta. Tähän päädytään Nanovisio 2020 -raportissa.

Raportin on laatinut Suomen Akatemian FinNano-tutkimusohjelman asiantuntijaryhmä, jonka mukaan panostus on myös kehittänyt alan kansainvälistymistä ja luonut pohjaa tulevaisuuden poikkitieteelliselle tutkimukselle uudella tavalla.

”Tarkastellun viiden vuoden kauden muutoksista voidaan päätellä, että kehitys jatkuu nopeana. Tutkimusalat lähentyvät ja ymmärrys lisääntyy ja tämän myötä tulee uusia avauksia.

Uusien avausten tunnistaminen ja ennakoiminen on tärkeää, erityisesti pienelle maalle kuten Suomi, ja tutkimuksen yleisistä edellytyksistä on pidettävä huolta”, arvioi asiantuntijaryhmän sihteerinä toiminut ohjelmapäällikkö Anssi Mälkki Suomen Akatemiasta.

Nanohiukkasten ja -materiaalien terveys- ja ympäristövaikutusten huomioon ottaminen jo tutkimus- ja kehitysvaiheessa todennäköisesti korostuu. Raportissa nähdään visiona, että vuonna 2020 nanoteknologiat ja niiden tutkimus ovat vakiintuneet osaksi arkipäivää, ja niille ominainen poikkitieteellinen tutkimustapa on hyvin kehittynyt. Nanotieteiden koulutuksen uskotaan  integroituvan luonnolliseksi osaksi muun muassa luonnontieteiden, tekniikan ja lääketieteen koulutusta.

Visioryhmän näkemyksen mukaan nanotutkimukselle ominainen tasapainoilu tieteen ja teknologian välimaastossa on vuoteen 2020 mennessä johtanut luontevaan tasapainoon tutkijalähtöisen ja kaupallisesti hyödynnettävän tutkimuksen välillä. Ihmiset käyttänevät vuonna 2020 päivittäin nanoteknologiaa hyödyntäviä tai sisältäviä tuotteita ja ovat tietoisia, minkälaiseen käyttöön sisältyy riskejä ja minkälaiseen ei.

Raportti on julkaistu Suomen Akatemian julkaisusarjassa 2/11 ja se on saatavilla pdf-muodossa Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi > Suomen Akatemia > Akatemian julkaisut > Suomen Akatemian julkaisusarja.

Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Anssi Mälkki, p. 040 702 7921, sp. etunimi.sukunimi(at)aka.fi.

Leena Vähäkylä, tiedottaja
Suomen Akatemia
p. (09) 7748 8327, 040 359 2936
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »