Sekalainen pellonomistajajoukko huomioitava päätöksenteossa

26.01.11

Suomessa ei ollut kattavaa tietoa pellonomistajista ennen kuin professori Eija Pouta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksesta tarttui tutkimushaasteeseen. Tavoitteena oli saada kuva pellonomistajista ja paneutua rakennemuutoksen tuomiin ongelmiin. Pellonomistuksen irtautuminen maataloustuotannosta näyttää tulleen jäädäkseen.

Suomessa on 60 000–70 000 aktiivimaatilaa, mutta pellonomistajia on lähes puoli miljoonaa. Nykyisessä rakennemuutostilanteessa yhä suurempi osa pelloista on muiden kuin aktiiviviljelijöiden omistuksessa. Pellonomistajien joukko on hajaantunut erilaisiin ryhmiin. Suurten ikäluokkien ikääntyminen on selkein omistusrakenteen muutokseen vaikuttava tekijä. Iäkkäitä pellonomistajia on paljon.

Myös Suomen Akatemia rahoitti tutkimushanketta, jonka tulokset palvelevat muun muassa pellonvuokrauksen säätelyn ja peltokaupan vauhdittamisen suunnittelua.
”Kun ihminen ei itse viljele omistamaansa peltoa, hän yleensä vuokraa sen. Silloin myös kiinnostus pellon perusparannuksiin on huomattavasti alhaisempaa. Tämä on todettu jo aiemmissa tutkimuksissa”, Pouta kertoo.

Pellonomistajien haluttomuus myydä peltojaan ja toisaalta vuokrasopimusten lyhytaikaisuus haittaavat aktiiviviljelyn tuottavuuden kehitystä ja ympäristöohjelmien tehokkuutta. Tällä on vaikutuksia sekä maataloustuotantoon että ympäristön tilaan. Jos pellon kasvukunnosta ei huolehdita, niin maahan laitetut ravinteet huuhtoutuvat helpommin vesistöön kun kasvustolla ei ole kykyä koota ravinteita.

”Näimme, että tilanteessa on ongelmia esimerkiksi vesistökuormituksen suhteen. Vuokralaiset eivät huolehdi samalla tavoin pelloista, sillä vuokra-ajat on lainsäädännöllä rajoitettu kymmeneen vuoteen. Harvoin vuokra-ajat yltävät edes siihen.”

 
Maamarkkinoiden aktivoinnilla ja kunnossapitovelvoitteella vaikutuksia maankäyttöpäätöksiin

Hankkeen tutkijat Sami Myyrä ja Kyösti Pietola ideoivat ongelmaan muita ratkaisukeinoja, kuten maamarkkinoiden aktivointia politiikan keinoin siten, että peltoja viljelemättömät henkilöt myisivät peltojaan aiempaa enemmän.

”Pohdimme erilaisia verokeinoja, kuten kiinteistöveroa. Tarkastelimme myös peltojen luovutusvoittoveron huojennusta. Pellonomistajien joukosta löytyy niitä, jotka verokeinoilla voisivat lähteä myymään. Heidän osuutensa on kuitenkin pieni ja markkinoille tuleva peltomäärä olisi myös pieni. He ovat pääsääntöisesti Pohjanmaalla ja vuokraavat tällä hetkellä peltojaan.”

Toinen tutkittu keino oli kunnossapitovelvoite ja pellonomistajien reagointi siihen. Poudan mukaan näyttää siltä, että myös kunnossapitovelvoite vaikuttaisi maankäyttöpäätöksiin. Osa pellonomistajista luopuisi velvoitteen vuoksi pelloistaan joko myymällä tai metsittämällä niitä.

”Maataloudessamme ei ole totuttu tällaisiin keinoihin, vaikka Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka edellyttää pelloista huolehtimista. Meillä velvoitteen tulkitaan kohdistuvan nimenomaan viljelijöihin, ei maanomistajiin.”
Tutkijan mukaan tilannetta pitäisi jatkossa seurata kohtuullisen säännöllisillä kartoituksilla ja etsiä uusia keinoja, joilla peltojen kasvukyky ja pellonvuokraukseen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua.


Lue koko juttu Tietysti.fi:stä: http://www.tietysti.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tata-tutkimme/Cityihmisella-pelto-syvalla-Savossa--ei-mikaan-outo-ilmio/

Lisätietoja:professori Eija Pouta
puh.050-343 9834

erikoistutkija Sami Myyrä
puh. 040-551 5904
etunimi.sukunimi@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos


Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Risto Alatarvas
puh. (09) 774 88 345
etunimi.sukunimi@aka.fi


 

 

 


 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »