SV EN

Odottavan äidin tupakointi voi lisätä
nuoren tupakointiriskiä

16.03.11 

Sikiöaikainen nikotiinialtistus lisää hiirenpoikasten alttiutta nikotiinin itseannosteluun ennen kuin ne ovat täysikasvuisia. Nämä tulokset tukevat mahdollisuutta, että raskauden aikana nikotiinille altistuneet saattaisivat teini-iän kynnyksellä aloittaa tupakoinnin herkemmin ja  olla myös herkempiä nikotiinin riippuvuutta aiheuttaville vaikutuksille erityisesti stressiä aiheuttavissa tilanteissa kuten vaikkapa tupakoivassa kaveriporukassa. Hiirillä tehdyt havainnot  tehtiin Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelman hankkeessa, jossa selvitettiin nikotiiniriippuvuuden käyttäytymis- ja molekyylitason mekanismeja.

Suomalais-venäläisenä yhteistyönä toteutetun tutkimuksen tärkein havainto oli, että nikotiinin annostelu juomavedessä kantaville hiiriemoille sai aikaan sen, että poikaset myöhemmin annostelivat itse nikotiinia eri tavoin kuin kontrolliryhmän poikaset. Kantavan emon nikotiinialtistus sai poikaset annostelemaan itselleen useammin nikotiinia jo pienemmillä annoksilla kuin kontrolliryhmä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös opioidien eli morfiinin ja sen sukuisten yhdisteiden ja nikotiinin yhteisvaikutuksia reseptoritasolla. Reseptori on elimistön oma proteiinirakenne, johon joko elimistön omat tai sen ulkopuoliset aineet tarttuvat. Reseptorien toiminnan aktivoitumisen myötä elimistön toiminnalle tärkeät solunsisäiset viestit kulkeutuvat eteenpäin. Reseptoriin tarttuva yhdiste voi myös muuttaa tai sammuttaa reseptorin toiminnan. Tämä tutkimus tehtiin solulinjoilla, jotka ilmentävät erilaisia nikotiinireseptorien alamuotoja. Nikotiini sitoutuu niihin ja saa aikaan niiden aktivoitumisen. 

Tutkimustulokset osoittavat, että morfiini ja sen sukulaisyhdisteet, jotka normaalisti sitoutuvat omiin reseptoreihinsa, sitoutuvat myös nikotiinireseptoreihin ja muuntavat nikotiinin vasteita. Tämä voi osaltaan selittää nikotiinin ja muiden huumaavien aineiden yhteiskäyttöä, joka on hyvin tavallista.  Tutkimustulokset luovat myös pohjaa uusien vieroituslääkkeiden kehittämiseen, joita tarvitaan niin tupakoinnin lopettamisen kuin huumausainevieroituksenkin avuksi varsin kipeästi.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnan farmakologian ja toksikologian osaston ja pietarilaisen Pavlovin  Lääketieteellisen yliopiston sekä moskovalaisen Shemyakin-Ovchinnikovin bio-orgaanisen kemian instituutin kanssa.  Projekti mahdollisti niin ihmisten, tutkimusmateriaalin kuin tiedon vaihtamisen yli valtakunnan rajojen. Suomen Akatemia rahoitti suomalaisen ryhmän tutkimuksen.

Lisätietoja antavat hankkeen johtaja professori Raimo K. Tuominen, Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnasta, sp. etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi ja yliopistonlehtori,  dosentti Outi Salminen, Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnan Farmakologian ja toksikologian osastolta, p. (09) 191 59640, sp. etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »