SV EN

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimukseen uusia akatemiatutkijoita ja tutkijatohtoreita - kansainvälistyminen ja monitieteisyys nousevat esiin

(09.05.11)

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on valinnut 19 uutta akatemiatutkijaa ja 49 tutkijatohtoria. Maanantaina 9.5. pidetyssä kokouksessa valitut akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit aloittavat kautensa syyskuussa. Toimikunta osoitti akatemiatutkijoiden palkkaukseen noin 7,4 miljoonaa euroa ja tutkijatohtoreiden palkkaukseen noin 13,7 miljoonaa euroa.

Toimikunnalle lähetettiin lokakuussa päättyneessä haussa yhteensä 141 akatemiatutkijan hakemusta.  Nyt valittujen akatemiatutkijoiden tohtorintutkinnosta on kulunut 3-9 vuotta. Akatemiatutkijan kausi on viisivuotinen ja kauden jälkeen henkilöt sijoittuvat tavallisesti vaativiin tehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, mutta myös näiden ulkopuolelle. Toimikunta päättää uusille akatemiatutkijoille myönnettävästä erillisestä tutkimuskuluihin tarkoitetusta määrärahasta kesäkuussa.  

Tutkijatohtorihakuun tuli 237 hakemusta. Tutkijatohtorin kolmivuotinen kausi voidaan myöntää, kun väitöksestä on hakuvaiheessa kulunut korkeintaan neljä vuotta. Tutkijatohtorit saavat palkan lisäksi rahoitusta muun muassa kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen. Tällä rahoitusmuodolla tuetaan itsenäistymistä tutkijana väitöskirjan jälkeen.

Kansainvälistyminen ja monitieteisyys nousevat esiin

Tutkijatohtorin rahoitusta saaneista lähes 70 prosenttia on lähdössä ulkomaille yli kolmeksi kuukaudeksi tekemään tutkimustyötä. Myös akatemiatutkijoista suuri osa esitti kansainvälisen liikkuvuussuunnitelman. Ulkomaalaistaustaisia oli tehtävän saaneista tutkijatohtoreista ja akatemiatutkijoista noin viidesosa. Akatemiatutkijan tehtävään valituista 19 tutkijasta naisia oli runsas neljäsosa. Tutkijatohtoreilla vastaava osuus oli hieman alle kolmasosa. Tutkimusaloista erityisen suosittu oli monitieteinen materiaalitiede, johon saapui runsaasti hakemuksia molemmissa hakumuodoissa. Lisäksi niin kutsuttujen suurten haasteiden, esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja energiatutkimuksen aloille saapui useita hakemuksia. Suuressa osassa tutkimushankkeita tehdään monitieteistä yhteistyötä eri tutkimusryhmien välillä. Akatemiatutkijan tehtävään valittujen keski-ikä oli 35 vuotta ja tutkijatohtorin tehtävän saaneilla 32 vuotta.

 

Uudet tutkijatohtorit tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

TkT Sören Ehlers Aalto-yliopistosta kehittää teräslevyn repeytymisen mallinnusmenetelmiä. Menetelmillä on tärkeitä sovelluksia merenkulussa, kun arvioidaan laivojen jäännöslujuutta törmäystilanteessa. Nykyiset arviointimenetelmät ovat puutteellisia, vaikka kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO jäännöslujuuden arviointia edellyttääkin.

Helsingin yliopistossa työskentelevän FT Tiina Sikasen hankkeessa tutkitaan toistaiseksi tuntemattomia kotitalous- ja ympäristökemikaalien ja kliinisessä käytössä olevien lääkeaineiden metabolisia yhteisvaikutuksia kehittämällä paperipohjaisia pikatestejä nopealla ja edullisella tulostustekniikalla. Tämä monitieteinen muun muassa tekniikkaa ja farmasiaa yhdistävä tutkimus suoritetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston Teknillisen Korkeakoulun kanssa.

 

Toimikunta rahoitti muun muassa seuraavia akatemiatutkijoiden tutkimusaiheita:

FT Hannele Korhonen Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksiköstä tutkii ihmistoiminnan vapauttamien aerosolihiukkasten vaikutusta ilmaston lämpenemiseen erityisesti merellisessä ympäristössä. Tutkimuksella voidaan parantaa arvioita aerosolihiukkasten ilmastoa viilentävästä vaikutuksesta ja sitä kautta tarkentaa tulevaisuuden ilmastoennusteita.

Tohtori Guoying Zhao Oulun yliopistosta tutkii ihmisen kommunikatiivista käyttäytymistä tietokonenäön avulla. Tutkimuksessa keskitytään tunteiden analysoimiseen henkilön kasvojen ilmeistä ja kävelytyylistä sekä kommunikatiivisten toimintojen tunnistamiseen. Zhao on toiminut aiemmin Suomen Akatemian tutkijatohtorina.

Perinteisten paperisovellusten rinnalle on viime vuosina noussut toiminnallisten materiaalien ja laitteiden painaminen paperipinnoille. FT Jarkko Saarisen Åbo Akademissa suoritettavan hankkeen päätavoitteena on tutkia painettavien fotonisten laitteiden mahdollisuuksia luonnon kuitupohjaisilla alustoilla ja kehittää kokonaan uusia paperisovelluksia. Tutkimuksella voidaan olettaa olevan merkittävä vaikutus sekä tiedeyhteisölle että yhteiskunnalle uusien paperisovellusten, kuten sähköisten näyttöjen parissa.

Lisätietoja:

  • Tiedote akatemiatutkijapäätöksistä
  • Tiedote tutkijatohtoripäätöksistä
  • Tutkijatohtorit: tiedeasiantuntija Maaria Lehtinen, Suomen Akatemia, p. 040 147 1802, maaria.lehtinen(at)aka.fi, tiedeasiantuntija Johanna Törnroos, Suomen Akatemia, p. 040 147 1807, johanna.tornroos(at)aka.fi ja tiedeasiantuntija Jenni Virtanen, Suomen Akatemia, p. 040 159 1394
  • Akatemiatutkijat: tiedeasiantuntija Jan Bäckman, Suomen Akatemia, p. 040 147 1766, jan.backman(at)aka.fi

 

Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. (09) 7748 8458
vesa.varpula(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »