SV

Amazonian metsistä löytynyt paksuturpeisia soita

26.01.11

Amazonian sademetsien puut ovat sitoneet itseensä suuret määrät ilmakehän hiiltä. Aikaisemmin on luultu, että tropiikissa ei juuri muodostu turvesoita. Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän tutkijat ovat niitä nyt kuitenkin löytäneet. "Arvio Amazonin alueen turvemaiden pinta-alasta on monikymmenkertaistunut, ja turvepatjojen on huomattu olevan paljon luultua paksumpia", kertoo dosentti Kalle Ruokolainen.

Amazon-tutkimusryhmä oli jo aikaisemmin alkanut murtaa myyttiä, jonka mukaan Amazonian sademetsät ovat laajoilla alueilla hyvin samanlaisia niin ympäristöoloiltaan kuin lajistoltaankin. Ryhmän keräämä aineisto osoittaa, että sademetsissä on hyvin vaihteleva lajisto ja lukuisia erilaisia metsätyyppejä.  Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimusta.

Tutkimusryhmän vetäjän, dosentti Hanna Tuomiston mukaan sademetsät vaihtelevat samaan tapaan kuin suomalaisetkin metsät. ”Suuren lajimäärän takia vaihtelun tunnistaminen vain on paljon työläämpää. Metsätyyppien tunteminen ja kartoittaminen on tärkeää, koska muuten ei pystytä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta eikä varmistamaan metsien kestävää käyttöä”, Tuomisto perustelee. Kun joidenkin metsien alla on nyt huomattu paksuja turvekerroksia, saa metsätyyppien kartoitus uuden merkityksen hiilen kierron ymmärtämisen kannalta.

Tuomiston tutkimusryhmä kehittää Amazonian metsien luokittelujärjestelmää soveltamalla suomalaista metsien luokittelun periaatetta. Suomessa metsät luokitellaan kenttäkerroksen kasvilajien mukaan, Amazonin alueella taas ilmentäjälajeiksi on valittu muun muassa saniaiset, koska ne on helppo erottaa muista kasveista. Tietoa on kerätty pitkäjänteisesti, ja monien lajien kasvupaikkavaatimukset alkavat nyt olla selvillä. 

Osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta kehitetään opasta, jonka avulla kuka tahansa voi määrittää minkä tahansa saniaisen lajin. Opas tulee kertomaan myös sen, mitä lajin ekologiasta ja esiintymisestä tiedetään. Tavoitteena on helppokäyttöinen verkkosivusto, jota esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt ja paikalliset virkamiehet voivat käyttää apuna vaikkapa suojelualuestrategioita tai maankäyttösuunnitelmia tehtäessä. Maankäytön suunnittelulla on paitsi paikallinen, myös globaali merkitys.

Periaatteessa kaikki Amazonian metsät sitovat itseensä hiiltä, mutta erilaiset metsät toimivat eri tavoin. Mikäli sademetsäalueen ilmasto kuivuu esimerkiksi sen vuoksi, että metsiä raivataan liikaa pelloiksi ja laitumiksi, voi hiilitasapaino keikahtaa toiseen suuntaan. Silloin metsät alkavat vapauttaa puihin ja turpeeseen sitoutunutta hiiltä uudestaan ilmakehään. Toisaalta alueen ihmisten toimeentulon kannalta on tärkeää kohdentaa maa- ja metsätalous parhaiten niille soveltuville alueille.


Lajistollisesti maailman monimuotoisin ekosysteemi

Amazonian sademetsissä esiintyy enemmän lajeja kuin ehkä missään muualla maapallolla, ja lajit tunnetaan kovin huonosti. Tuomistokin on kollegoineen löytänyt kymmeniä tieteelle uusia lajeja. Tutkijapiireissä on pohdittu pitkään, miten Amazonian suuri lajimäärä on ylipäänsä voinut kehittyä, vaikka metsäalueella ei näytä olevan populaatioiden eriytymistä aiheuttavia leviämisesteitä. Ympäristöllinen vaihtelu voi kuitenkin vaikuttaa leviämisesteiden tavoin, joten metsätyyppien kuvaamisen avulla voidaan myös alkaa ymmärtää Amazonian kasvi- ja eläinlajiston syntyä. Amazon-tutkimusryhmä pureutuu kysymykseen selvittämällä joidenkin kasvi- ja eläinryhmien evoluutiohistoriaa DNA-näytteiden avulla.

”Erään saniaissuvun osalta on hiljattain saatu selville, että sen alkukoti on ilmeisesti vanhan maailman tropiikissa, josta se on levinnyt Etelä-Amerikkaan kahteen kertaan. Suurin osa Amazoniassa nykyään esiintyvistä lajeista on hyvin läheistä sukua toisilleen, joten lajiutumisen on täytynyt olla varsin nopeaa”, kertoo tutkijatohtori Samuli Lehtonen.

Jatkossa tutkijat vertaavat saniaisten lajiutumishistoriaa toisaalta Amazonian alueen geologiseen historiaan ja toisaalta siihen, mitä tiedetään lajien ekologiasta. Näin saadaan lisää tietoa siitä, minkälaiset tekijät ovat ehkä olleet edistämässä biodiversiteetin syntymistä.

Amazon-tutkimusryhmän www-sivut:
http://www.sci.utu.fi/sivustot/amazon/

Lisätietoja:
Dosentti Hanna Tuomisto, Turun yliopisto,  etunimi.sukunimi(at)utu.fi, p. (02) 333 5634
Dosentti Kalle Ruokolainen,  Turun yliopisto, etunimi.sukunimi(at)utu.fi, p. (02) 333 6015
Tutkijatohtori Samuli Lehtonen, Turun yliopisto, etunimi.sukunimi(at)utu.fi, p. (02) 333 5730

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
etunimi.sukunimi(at)aka.fi


 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »