SV EN

Aikuisuuteen johtaa kuusi erilaista polkua

28.02.11

Vain harvassa elämänvaiheessa yksilölle tulee lyhyessä ajassa yhtä monta suurta elämänmuutosta kuin aikuistuville nuorille 19-30 vuoden iässä. Itsenäistyminen lapsuuden kodista, ammatin valinta, työuran aloittaminen, parisuhde ja vanhemmuus osuvat juuri tähän ikäkauteen. Myös velvollisuudet yhteiskunnan jäsenenä ja kansalaisena tulevat tässä vaiheessa vahvasti  osaksi nuoren aikuisen elämää.

Katariina Salmela-Aron tutkimusryhmä on selvittänyt nuoren aikuisuuteen siirtymistä keskeisten roolimuutosten kautta. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on seurattu pitkittäistutkimuksen avulla sitä, miten nuoret aikuiset ovat löytäneet paikkansa opiskelun, työn, asumisen, parisuhteen ja perheen perustamisen elämänvaiheissa.  Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus erilaisia yhteen limittyviä muutosvaiheita ja siirtymiä.

Salmela-Aron tutkimusryhmä on havainnut opiskelijoiden elämänvaiheita tutkiessaan kuusi erilaisia polkua aikuisuuteen.  Suurimman ryhmän muodostavat perinteisen tien kulkijat (traditionaaliset), jotka saavuttavat eri kehitysvaiheet ajallaan. Heitä oli tutkituista 24 prosenttia. Nopeat (15 % vastanneista) ovat edenneet kaikilla osa-alueilla (opiskelu, työ, parisuhde, vanhemmuus) nopeasti. Nopea parisuhde ja hidas vanhemmuus -ryhmään (15 %) kuuluvat ne, jotka ovat solmineet parisuhteen ajoissa, mutta ryhtyneet vanhemmiksi myöhään.

Nopea ura ja epävakaat parisuhteet -ryhmään (15 %) kuuluvat ne, jotka etenevät opinnoissa ja työelämään siirtymisessä nopeasti, mutta parisuhteen muodostaminen on viivästynyt ja takana on useita parisuhteita ja eroja. Sinkku ja hidas ura eli ”räpiköinti” -polulla (15 %) etenevillä on vaikeuksia muodostaa parisuhde eivätkä he etene opinnoissa tai työelämässäkään vauhdikkaasti. Hitailla (19 %)  sekä parisuhteen muodostaminen että opinnot ja työelämään siirtyminen viivästyivät muihin ryhmiin verrattuna.

”Tutkimuksen mukaan ne nuoret aikuiset, jotka saavuttivat kehitysvaiheet ajallaan tai nopeasti olivat keski-iässä tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne, joilla kehitystehtävien saavuttaminen viivästyi. Pitkittyneet yliopisto-opinnot ja yksinolo laskivat elämäntyytyväisyyttä myöhemmin, kun taas perheen ja työn yhdistäminen lisäsi hyvinvointia”, Katariina Salmela-Aro tiivistää.

Aikuisuuden polut -tutkimuksessa seurattiin 182 Helsingin yliopiston opiskelijaa, jotka olivat aloittaneet opinnot vuonna 1991. Tutkimus on osa laajempaa HELS Helsinki Longitudinal Student Study -tutkimusta.

Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä:
Salmela-Aro, K. et al., Mapping pathways to adulthood among Finnish university students: Sequences, patterns, variations in family- and work-related roles. Advances in Life Course Research (2011).

Lisätietoja:
Professori Katariina Salmela-Aro, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi, p. 050 415 5283 tai (09) 191 23255

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 

 

 

 

 

 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »