25 miljoonaa euroa kulttuurin ja yhteiskunnantutkimuksen akatemiahankkeille

 (27.05.11)

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jakoi lokakuun 2010 haun perusteella noin 25 miljoonaa euroa akatemiahankkeille. Toimikunta sai lokakuussa 2010 yhteensä 235 hakemusta, joista 50 rahoitettiin.  Hankkeiden määrä on hieman pienempi kuin aiempina vuosina. Hankkeisiin myönnetty rahamäärä kasvoi hieman. Keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 600 000 euroa.

Tutkimushankkeet ovat Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, sillä niissä rahoitetaan tutkijoiden oman aihevalinnan mukaisia hankkeita. Vapaa hankerahoitus turvaa tieteenalojen uudistumisen ja tutkimuksen vapauden. Akatemiahankerahoitus tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön, uusiin avauksiin ja tutkimukselliseen riskinottoon.  Suurin osa hankkeiden tutkijoista on tohtoreita ja tutkimus toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä: useissa hankkeissa on tutkijaliikkuvuutta ulkomaille ja myös ulkomailta Suomeen. 

Akatemiahankkeina rahoitettiin muun muassa seuraavia tutkijoita:

Raija-Leena Punamäki-Gitai Tampereen yliopistosta: Pohjoismaissa syntyy vuosittain merkittävä määrä lapsia, joiden vanhemmat ovat pakolaisia, turvapaikanhakijoita, siirtolaisia tai humanitaarisen oleskeluluvan saaneita. Perheet ovat kokeneet vainoa, paenneet usein sotaa ja väkivaltaa ja menettäneet omaisuutensa ja rakkaitaan. Tämä pohjoismainen monitieteellinen tutkimus analysoi perheessä koettujen traumojen yhteyttä sikiön ja vauvan neurofysiologiseen (esimerkiksi hormonaalinen rytmi ja kasvu) ja emotionaalis-kognitiiviseen (tunnesäätely ja ilmaisu, havaitseminen ja sensomotoriikka) ja perheen ihmissuhteisiin. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat kulttuurin merkitys ja traumakokemuksen vaikutus yli sukupolvien. Kulttuurin tarjoamina voimavaroina tutkitaan muun muassa vanhempien arvoja, käytäntöjä, uskomuksia ja riittejä sekä lapsen kehitystä.

Osmo Kivinen Turun yliopistosta: Suomalainen koulutuspolitiikka on vuosikymmenien ajan pyrkinyt turvaamaan yhtäläiset koulutusmahdollisuudet kaikille kotitaustaan ja sukupuoleen katsomatta. Toisiaan seuraavien sukupolvien siirtymistä kotoa, koulutusjärjestelmän kautta työmarkkinoille tarkastellaan 60 vuotta kattavan empiirisen tilastoaineiston avulla. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa analysoidaan eri taustoista tulevien ja eri sukupuolta olevien mahdollisuuksina osallistua yliopisto-opintoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös lisääntyvien koulutusmahdollisuuksien ja korkeakoulutuksen kasvavan sisäänoton vaikutuksia järjestelmään sekä tuottoja työmarkkinoilla. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: missä määrin eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa on vähentynyt, miten korkeakoulutuksen lisääntyminen vaikuttaa erilaisten koulutusreittien statukseen ja missä määrin koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo voi olla yhteydessä yhtäläisiin työmarkkinasaavutuksiin.

Anna Kuismin Helsingin yliopistosta: Hanke tutkii alemman kansanluokan sisäisiä rajoja ja hierarkioita ja kirjoittamisen käytäntöjä sekä näiden muodostumista 1800-luvun Suomessa. Aineisto koostuu itseoppineiden kansanihmisten kirjoituksista: elämäkerroista, päiväkirjoista, virsistä ja kirjeistä. Kansanihmisten kirjoituksia tutkitaan alhaalta käsin (from below) keskittyen kirjoittajien yksilöllisiin kokemuksiin ja heidän osallistumiseensa modernisaation ja kansallistumisen prosesseihin. Monitieteinen tutkimushanke perustuu pitkälti vastikään tehtyihin arkistolöytöihin, joiden valossa rahvas näyttäytyy moninaisempana ja aktiivisempana kuin on tähän asti esitetty. Tutkimusaineisto ja lähestymistapa antavat mahdollisuuden tarkastella suullisen ja kirjallisen tradition vuorovaikutusta sekä aikakauden sosiaali-, kulttuuri- ja kirjallisuushistoriallisia kysymyksiä. Hanke toimii läheisessä yhteistyössä useiden kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusprojektien kanssa.

Anu-Katariina Pesonen Helsingin yliopistosta: Huono unen laatu ja unihäiriöt ovat yleisiä lapsilla ja nuorilla. Pesosen suunnitelma perustuu viiteen tutkimuskysymykseen, joiden kautta saadaan merkittävää, uutta pitkittäistutkimukseen perustuvaa tietoa lasten ja nuorten unen laatuun sekä unihäiriöihin liittyvistä tekijöistä. Tutkimussuunnitelma perustuu olemassa olevaan epidemiologiseen pitkittäisaineistoon, jossa joukkoa lapsia on seurattu sikiövaiheesta 11-vuotiaaksi. Tässä tutkimuksessa seuranta-aikaa jatketaan. Lasten terveyttä ja psyykkistä hyvinvointia, kognitiivista suoriutumista, kortisoliaineenvaihduntaa ja stressireaktiivisuutta on seurattu kehityksen aikana useana ajankohtana. Näiden tekijöiden avulla tutkimuksessa selvitetään huonon unen laadun syitä, seurauksia ja mekanismeja.

Mika Maliranta (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos): Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät ovat kansantalouden tai alueen kestävän talouskasvun keskeinen lähde. Ne myös luovat kansalaisten subjektiivisen hyvinvoinnin edellytykset. Innovaatiot on yleisesti tunnustettu keskeiseksi tuottavuuskasvun lähteeksi. Malirannan tutkimushankkeessa tuottavuuskasvua tarkastellaan laajemmin katsomalla sitä neljästä erilaisesta mutta toisiinsa liittyvästä taloustieteellisestä näkökulmasta: toimialan, työmarkkinoiden, alueiden ja rahoituksen näkökulmasta. Ensiksi tutkimuksessa tarkastellaan niitä markkina- ja kohdentumismekanismeja, joiden avulla innovaatiot lisäävät summatason tuottavuutta. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään, millaisessa vuorovaikutussuhteessa innovaatiota ja tuottavuuskasvu ovat työmarkkinatulosten kanssa. Kolmanneksi katsotaan alueellisten innovaatioekosysteemien ominaisuuksia ja uudistumiskykyä. Neljänneksi tutkitaan T&K:n ja innovaatioiden arvonmääräytymistä sekä rahoittamista, arvonmääräytymistä sekä rahoittamista.

Lisätietoja:

  • tiedote kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan akatemiahankepäätöksistä
  • tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8277
    tiedeasiantuntija Kustaa Multamäki, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8349
    tiedeasiantuntija Tiina Forsman, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8443

Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. (09) 7748 8458
vesa.varpula(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »