Tutkimustulosten nopea käyttöönotto edistäisi Itämeren tilaa

5.2.2010

Uusien tutkimustulosten nopea käyttöönotto, viestintä ja yhteistyön tiivistäminen alueellisessa suunnittelussa edistäisivät asiantuntijoiden mielestä Itämeren tilaa. Myös yleisen mielipiteen ja tiedepoliittisen keskustelun merkitystä pidetään tärkeinä tekijöinä Itämeren suojelussa. Suomen Akatemian tekemässä kyselytutkimuksessa selvitettiin kaikkien Itämeren valuma-alueen maiden asiantuntijoiden näkemyksiä Itämeri-tutkimuksen vaikuttavuudesta ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi 315 henkilöä tutkimuksen alalta, hallinnosta ja kansalaisjärjestöistä.

Verkkohaastatteluna toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa parhaita käytäntöjä Itämeri-tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen sekä kerätä ajatuksia siitä, miten tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnan eri alueilla voidaan edelleen edistää. Tutkimuksessa esille tulleita näkemyksiä käytetään hyväksi Suomen Akatemian järjestämässä BONUS-päivässä 9.2. Helsingissä. Seminaari valmistelee kannanoton seuraavana päivänä 10.2. pidettävään Baltic Sea Action Summit -huippukokousta varten.

Teemoina meriturvallisuus, ekosysteemipalvelut ja rehevöityminen

Kyselytutkimuksen teemoina olivat meriturvallisuus, ekosysteemipalvelut ja rehevöityminen. Meriturvallisuuden alueella vastaajat pitivät ympäristön kestävän käytön kehittämistä tärkeänä asiana. Tällä osa-alueella kriittisiksi kysymyksiksi nousivat muun muassa öljy- ja jätevalumien käsittely sekä tutkimustulosten nopeampi käyttöönotto ja niiden soveltaminen käytäntöön.

Ekosysteemipalveluissa keskeiseksi tekijäksi Itämeri-tutkimustiedon vaikuttavuuden parantamiseksi nimettiin viestintä. Etenkin yleisen mielipiteen merkitys ympäristön kehittämiseksi nousi tällä osa-alueella esiin. Myös hyvän ja huonon ympäristön tilan nopea tunnistaminen sekä Itämeri-toimijoiden aktiivinen osallistuminen tiedepoliittiseen keskusteluun nousivat esiin tekijöinä, jotka parantaisivat Itämeren alueella tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta.

Rehevöitymistä käsittelevissä kysymyksissä vastaajat toivat esille ennen kaikkea ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tärkeänä pidettiin myös yhteistyötä ja alueellista suunnittelua. Myös ravinteiden valumapisteiden tunnistamista ja poistamista sekä eri tieteenalojen keskinäisen yhteistyön kehittämistä korostettiin.

Vastauksia eniten tutkijoilta

Verkkohaastatteluun osallistui eniten suomalaisia (34 %), toiseksi eniten ruotsalaisia (14,9 %) ja kolmanneksi eniten saksalaisia (10,2%). Lisäksi vastauksia saatiin Tanskasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Venäjältä. Runsaat kahdeksan prosenttia vastauksista tuli edellä mainittujen maiden ulkopuolelta.

Vastauksia tuli eniten tutkimuksen (52,4 %) ja toiseksi eniten hallinnon (22,5%) edustajilta. Kyselytutkimuksen toteutti Fountain Park Oy.

Lisätietoja:
Tiedeasiantuntija Kyösti Lempa, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8248, kyosti.lempa(at)aka.fi

Verkkohaastattelun tulokset yhteenvetona Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa
http://www.aka.fi/Tiedostot/BY/Bonus_brainstorming_report_2010.pdf

 
BONUS-päivän verkkosivut www.bonusday.fi
BONUS-päivän seminaarin aamupäivä videoidaan suorana lähetyksenä ja se on katsottavissa verkossa osoitteessa  www.aka.fi/bonusday-videos

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »