15.11.2010

Vanhusten julkinen kotihoito puolittunut Suomessa

Suomessa vanhusten julkisen sektorin kotihoidon kattavuus on lähes puolittunut samaan aikaan, kun useimmat muut Euroopan maat ovat lisänneet sitä. Muutos Suomessa on tapahtunut siitä huolimatta, että juuri kotihoitoa on laitoshoidon sijasta haluttu julkisella sektorilla tukea. Näin kertoo akatemiatutkija Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta. Hän puhui maanantaina 15.11. seitsemännessä kansallisessa ikääntymisen foorumissa Helsingissä.

Suomalaiset kotipalvelut on nykyisin usein integroitu kotisairaanhoidon kanssa ja niitä yhdessä nimitetään kotihoidoksi. Samalla kotihoito on muuttunut aiempaa sairaanhoidollisemmaksi ja intensiivisemmäksi ja sitä kautta kotiin saa nykyisin sellaistakin hoitoa, jota aikaisemmin sai vain laitoksissa. Yksityinen hoito on lisääntynyt nopeasti, kun palveluja on ulkoistettu tai käyttäjät ostavat niitä suoraan yksityisiltä. Krögerin mukaan tällainen täysimittainen muutos hyvinvointivaltion tärkeissä palveluissa on tapahtunut ilman todellista poliittista keskustelua. Esimerkiksi lainsäädäntö on säilynyt muuttumattomana vuodesta 1990 lähtien. Siksi Krögerin mielestä muutos onkin tapahtunut varkain.

Kun Pohjoismaita verrataan keskenään, kotihoito on lisääntynyt eniten Tanskassa. Ruotsissa on tapahtunut selvä lasku sekä kotihoidossa että laitoshoidossa. Entisissä Itä-Euroopan maissa muutokset ovat olleet vähäisiä Latviaa lukuunottamatta. Siellä kotihoito on lisääntynyt nopeasti sosialismin päättymisen jälkeen. Itävallassa huonot kotipalvelut on pyritty uudistamaan tukemalla omaishoitajia. Maan kotihoitoon on kehittynyt myös laaja, lähinnä Itä-Euroopan maista tuleva harmaa työntekijäjoukko. Irlannissa taas kotihoito on ollut maan eri osissa hyvin epätasaista, koska maassa ei ole ollut selkeää valtion määräämää politiikkaa. Irlannissa on kuitenkin tällä vuosituhannella sijoitettu huomattavasti kotihoitoon.

Kotihoito on rajusti muuttumassa eri puolilla Eurooppaa. Krögerin mukaan yhteistä kuvaa on kuitenkin vaikea luoda, koska luotettavia tilastoja on vielä vähän olemassa eikä kotihoito ole kiinnostanut tilastojen tekijöitä.

Suomen Akatemia järjesti seitsemännen kansallisen ikääntymisen foorumin. Sen aiheena oli ”Eurooppalaiset näkökulmat ikääntymiseen ja ikääntymistutkimuksen vaikuttavuus”. Foorumi tuo tutkimuksen näkökulman ikääntymispoliittiseen päätöksentekoon. Foorumiin osallistui tutkijoita, tutkimuksen rahoittajia, valtionhallintoa, kuntapäättäjiä, yrityksiä, alan konsultteja ja järjestökenttää.

Tilaisuuden esitykset:


 Lisätietoja antavat:

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327 tai 040 359 2936
etunimi.sukunimi@aka.fi

 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »