Tunteet Venäjän ulkopolitiikassa tutkimuksen kohteeksi

 28.09.2010

Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on päättänyt rahoittaa tutkimusta, jossa analysoidaan tunteiden merkitystä Venäjän ulkopolitiikassa. Hankkeen johtaja, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg kertoo, että aiheesta on tehty vähän tutkimusta, koska ulkopolitiikka nähdään rationaalisena ja siksi on kiinnitetty enemmän huomiota tiedollisiin kuin tunteellisiin seikkoihin.

”Venäjän viimeaikainen ulkopolitiikka tarjoaa lupaavan ja tärkeän tapauksen tunteiden merkitystä koskevalle tutkimukselle. Yleinen näkemys esimerkiksi on, että pääministeri Putin on ollut usein suuttunut ulkovalloille. Suuttumus voi selittää, miksi Venäjä on usein uhkaillut länttä verbaalisesti mutta on harvoin toteuttanut uhkauksiaan”, arvioi Forsberg. Projekti tarkastelee valikoituja tapauksia Venäjän ulkopolitiikassa viimeisten 15 vuoden aikana, esimerkiksi Venäjän ja Viron pronssisoturikiistaa vuonna 2007.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jakoi yhteensä 27 miljoonaa euroa yleisinä tutkimusmäärärahoina 54 nelivuotiselle hankkeelle.

Rahoitusta sai myös kirkon asemaa tämän päivän Euroopassa selvittävä tutkimus. Helsingin yliopiston kirkkososiologian professorin Eila Helanderin johtama tutkimus tutkii kirkon vuorovaikutussuhteita maallisessa paikallisessa, kansallisessa ja EU-yhteydessä. Se selvittää myös, miten kansalaiset näkevät kirkon roolin näillä kolmella tasolla.


Autistisia lapsia tutkitaan luonnollisessa oppimisympäristössä

Erityispedagogiikan professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta sai rahoituksen hankkeelleen, jossa tutkitaan autististen lasten luovaa toimintaa teknologisessa oppimisympäristössä. Projektissa tutkitaan lasten tarkkaavaisuuden, kommunikoinnin, vuorovaikutuksen, luovuuden ja yksilöllisten vahvuuksien ilmenemistä oppimisessa.

”Lasten vahvuuksien ilmenemiseen tarvitaan uusien ja muotoutuvien teknologioiden kehittämistä ja teknologioiden kehittäminen vaatii autismikirjoon kuuluvien lasten toiminnan ymmärtämistä”, kertoo Kärnä. Tutkimus toteutetaan luonnollisessa ympäristössä yhdessä lasten kanssa.

Dosentti Jukka Törrönen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sai jatkorahoituksen juomiskulttuurin tutkimukseen, jonka hän aloitti Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmassa. Nyt tutkimus kohdistuu erityisesti sukupuolten välisiin juomiseroihin ja juomistilanteisiin. Törrösen mukaan tarkastelun kohteeksi otetaan erityisesti naisten juominen, koska heidän juomistavoissaan on tapahtunut merkittävämpiä muutoksia kuin miesten. Juomistilanteita taas halutaan tarkastella siksi, että ne vaikuttavat juomisen sopivuuteen, juomiskäyttäytymiseen, juomisen seurauksiin ja näiden kontrolliin.

 

Tutkijatohtorin rahoitus erittäin kilpailtua

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi kolmivuotisen rahoituksen 46 tutkijatohtorille. Hakijoita oli 214.

Kristiina Huttunen Aalto-yliopistosta sai rahoituksen hankkeelleen, jossa selvitetään työpaikkakatoa ja sen seurauksia. Hanke selvittää, miten tuotannon siirtäminen ulkomaille vaikuttaa työtehtävien määrään  ja laatuun. Sen jälkeen selvitetään norjalaisesta aineistosta, miten työpaikan menettäminen vaikuttaa yksilöihin. Lisäksi tutkimuksen on tarkoitus tuoda uutta tietoa siitä, miksi työntekijöiden maantieteellinen liikkuvuus on pientä. Tutkimuksessa selvitetään, miten paljon muuttaminen auttaa työpaikan menettäneitä. Viimeisessä osassa tarkastellaan, miten työpaikan menetys vaikuttaa perheiden hyvinvointiin.

Mia Silfver-Kuhalammen tutkijantohtorin projekti (Helsingin yliopisto) selvittää, miten kulttuuri, arvot ja sukupuoliroolit vaikuttavat syyllisyyden ja häpeänä  kokemuksiin. Tutkimus vertaa yksilökeskeistä suomalaista kulttuuria kahteen yhteisölliseen kulttuuriin, intialaiseen ja somalialaiseen ja siinä vertaillaan Suomen ja Intian opiskelijoita keskenään sekä valittuja suomalaisia ja somalialaisia ryhmiä keskenään. Tutkimuskysymys on, onko syyllisyydessä ja häpeässä kulttuurieroja ja miten henkilökohtaiset arvot liittyvät näihin kokemuksiin.

Lisäksi kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta rahoittaa kuntoutuksen tutkimusta yhdessä terveyden tutkimuksen toimikunnan kanssa. Rahoitusta saa muun muassa Jyväskylän yliopiston psykologian professorin Raimo Lappalaisen johtama hanke, jossa selvitetään lyhyen psykologisen intervention vaikutusta mielialahäiriöihin. Tarkoituksena on selvittää, keille lyhytinterventiot sopivat parhaiten. Tätä selvitetään kahdella ryhmällä kyselyin ja aivojen sähkötoiminnan mittaamisella. Tämä mittaus selvittää mielialahäiriöihin liittyviä tiedonkäsittelyn vääristymiä.


Suomen Akatemia rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Kaiken kaikkiaan Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta yli 300 miljoonalla eurolla vuosittain.


Myönteiset rahoituspäätökset ja rahoitusmuotokohtaiset tiedotteet Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa http://www.aka.fi/fi/A/Tutkijalle/Rahoituspaatokset/


Lisätietoja antavat:
Rahoituksen osalta
• tiedeasiantuntija Satu Huuha-Cissokho (Yleiset tutkimusmäärärahat) p. (09) 7748 8488,
sp. etunimi.sukunimi@aka.fi   
• tiedeasiantuntija Helena Vänskä (tutkijatohtorin projektit) p. (09) 7748 8227,
sp. etunimi.sukunimi@aka.fi 
• toimikunnan puheenjohtaja, professori Aila Lauha (toimikunnan tiedepolitiikan osalta),
p. (09) 191 23037, 050 331 0612, sp. etunimi.sukunimi@helsinki.fi 

Rahoitettavista hankkeista:
• professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto, p. 050 586 8565, sp. etunimi.sukunimi@uta.fi 
• professori Eila Helander, Helsingin yliopisto, p. (09) 191 23858, sp. etunimi.sukunimi@helsinki.fi 
• professori Eija Kärnä, Itä-Suomen yliopisto, p. (013) 251 2359, sp. etunimi.sukunimi@uef.fi 
• professori Jukka Törrönen, THL, p. +46 737078750, sp. etunimi.sukunimi@thl.fi 
•  tutkija Kristiina Huttunen, Aalto-yliopisto, p. 050 549 3368, sp. etunimi.sukunimi@labous.fi 
• tutkija Mia Silfver-Kuhalampi, Helsingin yliopisto, p. 050 584 1062,
sp. etunimi.sukunimi@helsinki.fi 
• professori Raimo Lappalainen, Jyväskylän yliopisto, p. (014) 260 2815 tai 050 443 2349,
sp. etunimi.sukunimi@psyka.jyu.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
sp. etunimi.sukunimi@aka.fi


 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »