Tieteen näkökulma otettava vahvemmin mukaan
energiapoliittisiin päätöksiin

1.6.2010

Tutkimuksellinen näkökulma pitäisi saada tiiviimmin osaksi energiapoliittista päätöksentekoa. Parhaillaan yhteiskunnassa tehdään isoja energiapoliittisia ratkaisuja ilman kokonaisnäkemystä niiden tulevaisuuden vaikutuksista, toteavat Suomen Akatemian Kestävä energia -tutkimusohjelman tutkijat. Esimerkiksi hallituksen bioenergiapakettipäätöksen vaikutuksia maaperään ja metsien ekosysteemiin ei ole arvioitu riittävästi. Metsähakkeen käytön moninkertaistamisen ja metsälannoituksen vaikutuksia metsäekosysteemeihin ja metsämaaperän prosesseihin sekä valumaan on tutkittu varsin vähän.

Suomen Akatemian Kestävä energia -tutkimusohjelman tutkijat kokoontuivat maanantaina työryhmiin pohtimaan energiapolitiikkaa ja energiatutkimuksen tulevaisuuden haasteita. Tavoitteena oli kartoittaa muun muassa sitä, minkälaista tutkimusta energia-alalla tarvitaan, miten uusiutuvia energiamuotoja tulisi kehittää ja minkälainen rooli Suomen pitäisi omaksua EU:n energiapolitiikan toteuttamisessa. Lähes satahenkinen, monitieteinen tutkijajoukko pohti myös sitä, miten energiaa säästämällä ja kuluttajakäyttämiseen vaikuttamalla voitaisiin edistää maailman energiaongelmien ratkaisemista.

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos edellyttää radikaaleja energiapoliittisia ratkaisuja. Energia- ja hiilitehokkuus on otettava huomioon kaikissa ratkaisuissa. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on yksi uusista tutkimusaloista, joka on nopeasti kasvanut myös Suomessa. Uutena hiilidioksidin talteenoton ja säilytyksen menetelmänä tutkitaan mm. mineralisaatiota, jossa hiilidioksidi muutetaan mineraaleiksi ja mineraalit voidaan edelleen käyttää teollisuudessa tai varastoida.”Tällä alalla on Suomessakin paljon tulevaisuuden näkymiä niin tutkimuksellisesti kuin yritystenkin näkökulmasta”, työryhmän puheenjohtaja, professori Hannu Hänninen sanoo.

Uudet biopolttoaineet eivät
kilpaile ruoantuotannon kanssa

Tutkijat korostavat, että tulevaisuuden biopolttoaineita voidaan kehittää sellaisista raaka-aineista, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa. Polttoaineeksi sopivat materiaalit on pystyttävä ottamaan käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Biopolttoaineiden tutkimuksessa ja kehityksessä on jatkossa satsattava erityisesti prosessinkehitykseen.

Metsäresursseja polttoaineeksi käytettäessä on kuitenkin huomioitava se, että arvokkaimmat osat puustosta eivät joudu poltettaviksi. Tulevaisuudessa metsiä voidaan jalostaa geeniteknologian avulla niin, että puista tulee tehokkaammin hiilidioksidia sitovia ja nopeammin kasvavia.

Aurinko- ja tuulivoimaa pitäisi tutkijoiden mielestä kehittää rinnakkain. Suomessa on useita teollisuusyrityksiä, jotka valmistavat tuulivoimaloiden komponentteja myös vientiin. ”Onko runsas tuulivoimaan sijoittaminen Suomen kaltaisessa maassa sittenkään oikea suunta? Meillä on huomattavasti vähemmän tuulta kuin esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa. Voisiko olla paremminkin niin, että suomalaiset yritykset toimisivat alan teknologian kehittäjänä ja viejänä muille maille?”, työryhmän puheenjohtaja, toimitusjohtaja Kari Törrönen EnergyWave Oy:stä kysyy. 

Kuluttajakäyttäytyminen ratkaisevassa asemassa

Tutkijoiden mielestä energiatutkimuksessa on tähän mennessä tutkittu liian vähän energiankulutuksen sosiologisia, psykologisia ja taloudellisia näkökulmia. Se, miten kansalaiset käyttäytyvät ja miten kuluttajakäyttäytymistä voidaan ohjata on kuitenkin keskeisellä sijalla energiatehokkuudessa ja energian säästämisessä. ”Nämä tutkimusnäkökohdat ovat keskeisiä kun yritämme ymmärtää, miten yhteiskunta toimii energiakysymyksissä. Uusien teknologioiden on oltava edullisia ja helppokäyttöisiä, jotta kuluttajat ottavat ne käyttöön”, työryhmän puheenjohtaja, professori Peter Lund sanoo.

Lundin mielestä Suomessa ei rahoiteta energia-alan tieteellistä tutkimusta läheskään riittävästi. ”Neljän viime vuoden aikana kansallisesti varsinaista tieteellistä perustutkimusta on tällä alalla rahoitettu vain noin 30 miljoonalla eurolla, kun samaan aikaan koko energia-alan innovaatioketjuun, tutkimuksesta tuote- ja teknologiakehitykseen ja investointitukiin, on käytetty useampi miljardi. Perustutkimus näyttää siten olevan lapsipuolen asemassa verrattuna energia-alan tuote- ja teknologiakehitykseen.”

Lisätietoja:
- Professori Hannu Hänninen, Aalto-yliopisto/Teknillinen korkeakoulu, p. (09) 451 3530, hannu.hanninen(at)tkk.fi
- Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto/Teknillinen korkeakoulu, p. (09) 470 23197, peter.lund(at)tkk.fi
- Toimitusjohtaja, dos. Kari Törrönen, EnergyWave Oy, p. 050 302 1355
kari.torronen(at)energywave.fi

Kestävä energia -tutkimusohjelmasta:
- Ohjelmapäällikkö Saila Karvinen, Suomen Akatemia, p. 040 591 3518, saila.karvinen(at)aka.fi
- www.aka.fi/energia


Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »