SV EN

Tiedebarometri 2010: Tiede nauttii suomalaisten suurta luottamusta

Leena Peltonen-Palotie merkittävin tieteenharjoittajamme

Tiede sekä instituutiona että nimettyinä organisaatioina nauttii suomalaisten suurta luottamusta. Maamme tieteen ja tutkimuksen tasoa pidetään hyvänä.  Suomalaiset tuntevat suurta luottamusta tiedettä kohtaan ja nostavat merkittävimmäksi tieteenharjoittajaksemme Leena Peltonen-Palotien. Useampi kuin kolme neljästä pitää kiinnostavina aiheina ympäristöä ja luontoa. Kakkossijalta suomalaisten mielenkiinnon kohteena löytyvät yhteiskunnalliset asiat. Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2010 -tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tänään julkistetun tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry.

Enemmistö (57 %) tutkimukseen vastanneista ilmoittaa seuraavansa kiinnostuksella tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa koskevia asioita. Vaikka kiinnostuneiden osuus on suuri, se on alempi kuin edellisessä tutkimuksessa (osuus on vähentynyt 63 %:sta 57 %:iin). Tiedebarometri 2010 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan neljäs osa.

Vaikka luonto ja ympäristö sekä yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, tunnetaan niitä kohtaan hieman aiempaa vähemmän mielenkiintoa. Myös urheilun osalta tulokset ovat samansuuntaisia. Aihepiirien seuraaminen näyttää olevan selkeän sukupuolisidonnaista. Näkyvimmät erot koskevat kulttuuria ja taidetta sekä urheilua ja talousasioita; naiset suosivat kulttuuria ja taidetta, kun taas miehet ovat kiinnostuneita urheilusta ja taloudesta. Miesten kiinnostus tieteeseen, tutkimukseen ja teknologiaan on suurempaa kuin naisten.

Nuoret seuraavat tiedettä enemmän kuin vanhemmat. Nuorten asenne näkyy erityisesti tieteen, tutkimuksen ja teknologian sekä viihteen seurannan osalta, kun taas vanhemmat ikäryhmät hakevat nuoria enemmän tietoja taloudesta ja politiikasta.

Akateemisesti koulutetut ovat kaikkein kiinnostuneimpia tieteestä, sillä kolme neljästä (75 %) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita. Koulutusaloittain korkein kiinnostus on teknis-luonnontieteellisen koulutuksen omaavilla.

Tieteenaloista kiinnostavimmaksi koetaan lääketiede 

Seitsemän kymmenestä (71 %) ilmoittaa seuraavansa lääketiedettä ja erityisesti uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitystä. Kiinnostuksen kohteina kärkeen sijoittuvat myös tieteen kehitys yleensä sekä ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto (66 %). Astetta vähäisempi huomio kohdistuu historian- ja kulttuurintutkimukseen (49 %), tietotekniikkaan (46 %) sekä geenitutkimukseen ja bioteknologiaan (43 %). Vähiten kiinnostava tieteenala vertailussa olleista aloista on avaruustutkimus (33 %).

Kaikkein etäisimmäksi jäävät tutkimuksen rahoitus ja koulutus- ja tiedepolitiikka, joskin suomalaisen tieteen kansainvälistä menestystä halutaan seurata.
Suomalaiset saavat tiedettä ja tutkimusta koskevan tietonsa useimmin sähköisestä mediasta. Television ja radion (89 % pitää vähintään melko tärkeänä) merkitys koetaan tiedetiedon lähteenä suuremmaksi kuin sanomalehtien (77 %). Kolmanneksi tärkeimmäksi tietolähteeksi kiilaa internet. Internetin ja tietoverkkojen merkitys tietokanavana on kasvanut kolmen vuoden aikana näkyvästi (54 %:sta 65 %:iin), kun samanaikaisesti minkään muun lähteen suosio ei ole kasvanut. Internetin merkityksen kasvu todentuu tutkimuksessa jo kolmannen kerran.

Varsinkin nuoret nojaavat näkyvästi nettiin. Menettäjinä ovat sanomalehdet, televisio ja radio sekä tietokirjallisuus. Loivaa laskua on alkanut syntyä myös tieteellisten julkaisujen ja tieteellisen kirjallisuuden kohdalla.

Merkittäviksi tieteenharjoittajiksi nimetään Leena Peltonen-Palotie, Esko Valtaoja ja Linus Torvalds

Tieteen tiedotus ry:n tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin myös, miten suomalaiset tuntevat tieteenharjoittajia ja Suomen tieteen saavutuksia. Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimetään useimmin akateemikko Leena Peltonen-Palotie, joka kuoli keväällä. Vahvaksi kakkoseksi kohoaa Esko Valtaoja, joka on ollut näkyvästi esillä aiemmillakin tieteen tunnettuuslistoilla. Kolmannella sijalla on Linus Torvalds.

Useita viittauksia saavat mm. Kari Enqvist, Helena Ranta, Pekka Himanen ja Ilkka Hanski sekä Martti Ahtisaari, joka on listalla Nobelin rauhanpalkintonsa ansiosta. Edesmenneistä tieteenharjoittajista nostetaan useimmin esille ainoa Nobel-palkittu tutkijamme A.I. Virtanen – sekä myös Leena Peltonen-Palotie. Peltonen-Palotien saama tulos kertoo hänen laajasta tunnettuudestaan ja arvostuksestaan kansalaisten keskuudessa sekä hänen työnsä jatkumisesta.

Laajimmin tunnistettu tieteemme saavutus on AIV-rehu (yhteensä 214 mainintaa). Toiseksi sijoittuvat geenitutkimus ja -teknologia. Kolmannesta sijasta kisaavat ksylitoli ja kännykkä.

Tiedettä ja tutkimusta koskevat instituutiot tai organisaatiot nauttivat suomalaisten suurta luottamusta. Tiedeorganisaatioista korkeimmalle kipuavat yliopistot ja korkeakoulut, jotka saavat osakseen lähes yhtä paljon luottamusta kuin puolustusvoimat. Viime mainitun ohi vertailussa menee ainoastaan poliisi. Nimetyistä tiede- ja tutkimusorganisaatioista luotetuin on VTT.

Lisätietoja:

  • Tutkimuksen Tiedebarometri 2010, Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 1031 henkilöä. Tiedebarometri 2010 on saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi (etusivu ja Tiede yhteiskunnassa > Tulokset ja vaikutukset).
  • Lisätietoja antavat tutkija Pentti Kiljunen, Yhdyskuntatutkimus Oy, p. 03 3677112 ja 040 5458011 ja Tieteen tiedotus ry:n puheenjohtaja, professori Markku Löytönen, Helsingin yliopisto, p. 09 191 50781.

Suomen Akatemian viestintä
viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. 09 7748 8347, 040 729 6736
maj-lis.tanner(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »