Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy kohdistuu tavallisiin alkoholinkäyttäjiin

14.9.2010

Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy kohdistuu alkoholinkäyttäjiin laajasti, ei vain suurkuluttajiin vaan myös tavallisten alkoholinkäyttäjien suureen enemmistöön eli sellaisiin alkoholin-käyttäjiin, jotka juovat itsensä humalaan vähintään silloin tällöin. Tämä on saatu selville vertaamalla eri alkoholinkulutusluokissa raportoitujen alkoholihaittojen yhteismäärää: kaikkein suurin osuus haitoista oli niillä alkoholinkäyttäjillä, jotka juovat itsensä humalaan – rajana miehillä kahdeksan annosta alkoholia kerralla ja naisilla viisi – joko  silloin tällöin tai kuukausittain. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä ja Suomen Akatemian osin rahoittamasta juomatapatutkimuksesta.


Alkoholin kokonaiskulutuksen rajoittaminen on tehokas keino haittojen vähentämiseen, koska väestön alkoholihaittojen määrä on läheisessä yhteydessä väestön alkoholin kokonaiskulutuksen määrään.


Suurkuluttajat ovat toki haittojen kannalta tärkeä ryhmä. Tämä tuli esille vuoden 2008 juomatapatutkimuksessa, jossa eniten juova 10 prosenttia väestöstä kulutti 50 prosenttia kaikesta alkoholista. Suurkulutuksen rajan ylitti kahdeksan prosenttia miehistä ja viisi prosenttia naisista. Ryhmän kokoon nähden suurkuluttajat kuluttivat suhteettoman suuren osan kaikesta alkoholista ja raportoivat suhteettoman suuren osan kaikista alkoholihaitoista: miehet melkein neljänneksen, naiset melkein kuudesosan, mutta kuitenkin selvästi vain vähemmistöosan kaikista haitoista. Aiemmin vastaavia tuloksia on saatu saman aineiston seurannassa alkoholisairastavuuden ja kuolleisuuden osalta.


Kokonaiskulutuksen muutokset vaikuttavat myös suurkuluttajiin. He eivät ole väestössä erillinen saareke, jotka olisi tuomittu syntymässä suurkuluttajiksi ja jotka kuluttavat ennalta määrätyn määrän alkoholia. Suurkuluttajien lukumäärään ja heidän kulutuksensa määrään vaikuttaa vahvasti se, minkä verran alkoholia heidän ympärillään käytetään. Äärimmäisistä suurkuluttajistakin hyvin merkittävä osa mieltää itsensä kohtuukuluttajiksi, mistä syystä vain suurkuluttajille kohdennetut viestit eivät heitä välttämättä tavoita. Toinen suurkuluttajiin kohdennettujen viestien tehoa vähentävä tekijä on, että lähes kaikki suurkuluttajat aloittavat juomisuransa joko kohtuukäyttäjinä tai juhlivina sosiaalisina alkoholinkäyttäjinä, ja heidän kulutuksensa muuttuu ongelmalliseksi vasta vuosien tai vuosikymmenien myötä, kun vakiintuneita juomatottumuksia on enää hyvin vaikea muuttaa.


Tulokset kertovat ehkäisyn paradoksin (prevention paradoksin) nimellä tunnetusta ilmiöstä. Kun yritetään vähentää väestön haittoja, tehokkainta ei olekaan kohdistaa ehkäisytoimia yksinomaan niihin, joilla on suurin riski (haittojen ehkäisyn riskiryhmästrategia), vaan suureen massaan ihmisiä, joilla on keskisuuri haittojen riski (haittojen ehkäisyn väestöstrategia), siitä huolimatta että toimet tällöin kohdistuvat myös sellaisiin ihmisiin, joille ei haittoja melko suurella todennäköisyydellä syntyisi (vertaa esimerkiksi turvavöiden käyttöön).


”Kansanterveysnäkökulmasta katsottuna siis addiktio on kyllä hyvin merkittävä yksilötason kysymys, joka tulee ottaa asianmukaisesti huomioon haittojen hoitoa suunniteltaessa. Sen sijaan kun etsitään vastausta kysymykseen, miten väestötasolla saadaan alkoholiongelmien määrää vähennettyä, addiktiolla on paljon rajallisempi merkitys”, toteaa erikoistutkija Pia Mäkelä.


Lisätietoja antaa erikoistutkija Pia Mäkelä, THL, p. 020 610 7159, sp. etunimi.sukunimi@thl.fi 

Koko juomatapatutkimus verkossa:

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/371e1e08-9bc1-47ea-81aa-68b04f27088c

 

 

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327 tai 040 359 2936
sp. etunimi.sukunimi@aka.fi 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »