Suomessa hyödynnetään vähän uusia työkäytäntöjä

30.08.2010

Uusien työkäytäntöjen käyttöönotolla voi olla yrityksen suorituskykyä parantava vaikutus. Suomalaisyritysten uusia työkäytäntöjä selvittäneen tutkimuksen mukaan erityisesti työn rajojen purkamisella, kuten työn rikastamisella, työn laajentamisella ja työkierrolla, on myönteinen vaikutus yrityksen kokonaissuorituskykyyn, joustavuuteen ja tuoteinnovaatioiden syntymiseen. Työelämän uusien käytäntöjen omaksuminen on suomalaisyrityksissä kuitenkin varsin vähäistä. Asiaa on tutkittu Suomen Akatemian Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelmassa (LIIKE2).

Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisten metsä-, metalli-, kumi- ja muoviteollisuuden alan yritysten innovatiivisia työkäytäntöjä, niiden käyttöönottamisen laajuutta ja yhteyttä suorituskykymittareihin. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja haastateltavina oli 191 yritysten johtotehtävissä toimivaa henkilöä. Tuloksista käy ilmi, että suomalaisessa teollisuudessa laajasti käytössä olevia käytäntöjä ovat työntekijöiden aloitejärjestelmät, jatkuvan parantamisen ohjelmat ja tiimityö.
”Tietyillä yksittäisillä käytännöillä havaittiin olevan myönteinen vaikutus suorituskykymittareihin, kun taas toisten käytäntöjen osalta tällaista yhteyttä ei havaittu.  Esimerkiksi jatkuvan parantamisen ohjelmilla havaittiin olevan myönteinen vaikutus yrityksen joustavuuteen ja työkierrolla taas työntekijöiden hyvinvointiin”, sanoo projektipäällikkö Pasi Koski Työelämän tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi neljä yrityksissä käytössä olevaa käytäntökimppua: työn rajojen purkaminen, laatujohtaminen, osallistava kehittäminen ja työntekijöiden päätösvallan lisääminen. Näistä työn rajojen purkamisella on myönteinen vaikutus yrityksen kokonaissuorituskykyyn.
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että tietyillä uusilla käytännöillä voi olla yrityksen suorituskykyä vahvistava vaikutus, mutta näin ei kuitenkaan ole kaikkien käytäntöjen kohdalla. ”Yritystasolla vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, millä tavalla innovatiivisten käytäntöjen käyttöönottamisen prosessi toteutetaan ja kuinka hyvin se soveltuu yrityksen kulloiseenkin toimintaympäristöön. Esimerkiksi tiimityön käyttöönotto vaatii tuekseen muitakin organisatorisia muutoksia”, Koski sanoo.

Kosken mukaan tutkittujen työelämän innovaatioiden omaksuminen on  suomalaisyrityksissä tämän tutkimuksen mukaan odotettua vähäisempää. Se viittaa hänen mukaansa siihen, että työpaikoilla oleva henkilöstön osaamiseen perustuva innovaatiopotentiaali on puutteellisesti käytössä. ”Tämän potentiaalin hyödyntäminen on merkittävä johtamisen haaste yritystasolla ja laajemminkin yhteiskunnassa, jos ajatellaan, että tavoitteena on pidentää ihmisten työuria ja saada heidät viihtymään työssä.”


Lisätietoja:
FT Pasi Koski, projektipäällikkö, Työelämän tutkimuskeskus, p. (03) 3551 6583, pasi.koski(at)uta.fi

Liike2-tutkimusohjelmasta:
Professori Asta Salmi, ohjelmapäällikkö, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, p. (09) 470 38519, asta.salmi(at)hse.fi

Liiketoimintaosaamisen (Liike2) tutkimusohjelman (2006-2009) tavoitteena on tutkia suomalaisen talouden kannalta keskeisenä pidetyn liiketoimintaosaamisen eri ulottuvuuksia. Ohjelmaa rahoittavat Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto ja Venäjän humanistinen rahasto ja sitä koordinoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. www.aka.fi/liike2

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi
 
 


 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »