SV EN

Suomen Akatemian julkistama viiden maan tiedepoliittinen vertailu osoittaa:
Suomen tiedepolitiikka tarvitsee päivitystä

21.12.2010

Suomen Akatemia on selvittänyt viiden Suomen kanssa vertailukelpoisen maan 2000-luvulla toteuttamia tutkimus- ja tiedepoliittisia toimenpiteitä.  Vertailun mukaan Alankomaat, Irlanti, Norja, Sveitsi ja Tanska ovat olleet menestyksekkäitä sen takia, että ne ovat koko 2000-luvun aktiivisesti ja johdonmukaisesti kehittäneet tutkimustoimintansa edellytyksiä ja rahoitusmuotoja.  Suomi kuuluu tähän ryhmään, mutta edelläkävijäroolia tai esimerkkiasemaa Suomella ei ole. 

Tänään julkistetussa selvityksessä ”Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet – viiden maan vertailu” peruskysymys oli, mitä näissä maissa on tehty paremmin kuin Suomessa tai mitä tärkeitä tieteelliseen suorituskykyyn vaikuttavia asioita Suomessa on jätetty tai jäänyt tekemättä.

Viime vuosina tehtyjen kotimaisten ja kansainvälisten arviointien tulokset osoittavat, että Suomen tieteellisen tutkimuksen suhteellinen taso ei ole 2000-luvulla kehittynyt odotetulla tavalla.  Monet pienet eurooppalaiset maat – kuten Irlanti, Norja ja Tanska – ovat ohittaneet Suomen ja eräät tieteen kärkimaat – mm. Alankomaat ja Sveitsi – ovat kasvattaneet etumatkaansa Suomeen. 

Tärkeänä syynä tähän on pidetty sitä, että Suomi ei ole päivittänyt politiikkaansa sen jälkeen kun se 2000-luvun alkuun saakka saavutti nopeasti kansainvälistä eturintamaa.

Toinen tulos on se, että maat näyttävät toteuttavan tai ainakin kokeilevan jossakin edelläkävijäksi koetussa maassa tehtyjä toimenpiteitä, vaikka niiden hyödyllisyydestä ei olisi vankkoja näyttöjä. 

Suomen Akatemian arviointi- ja kehittämistoiminnan johtajan Paavo Löppösen mukaan Sveitsi poikkeaa vertailussa olleista muista maista mielenkiintoisella tavalla. Sveitsin tutkimus on lähestynyt jatkuvasti Yhdysvaltain ykköstasoa ja ohittanee sen lähitulevaisuudessa. Sveitsi on nojautunut perinteisiin keinoihin, joista etusijalla ovat olleet vahvat, kansainvälisesti kilpailukykyiset yliopistot, runsas perustutkimuksen rahoitus, runsas ja monipuolinen kansainvälinen yhteistyö sekä tutkijoiden liikkuvuus.

Löppönen korostaa, että vertailumaiden menestykselle suhteessa Suomeen ei voida havaita selkeää yhtä yksittäistä tekijää. Viisi merkittävää eroa kuitenkin löytyy.

  • Tieteen kansainvälistymisaste: Tämä erityisesti Sveitsin vahvuus on Suomen ilmeisin heikkous.  Suomi jää jälkeen kaikista vertailumaista, kun tarkastellaan ulkomaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden osuutta tutkimusjärjestelmässä.
  • Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoitusrakenne: Alankomaissa, Norjassa, Sveitsissä ja Tanskassa julkisen sektorin perusrahoitus yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustoiminnalle on yli 60 prosenttia. Alankomaissa se on 75 prosenttia, kun taas Suomessa se on 45 prosenttia ja Irlannissa 35 prosenttia.
  • Temaattisesti suunnattu vs. tutkijalähtöinen rahoitus: Temaattisesti suunnattujen rahoitusmuotojen suhteellinen merkitys näyttää olevan Suomessa useimpia vertailumaita suurempi.
  • Tutkimusinfrastruktuurit: Yhteistä kaikille maille on se, että ne osallistuvat kansainvälisten infrastruktuureiden kehittämiseen ja käyttöön. Kotimaisten infrastruktuurien kehittämiseen on vertailumaissa kiinnitetty Suomea enemmän huomiota. Vertailumaat ovat toteuttaneet vuosia konkreettisia investointiohjelmia.
  • Tutkijoiden palkat: Kilpailu osaajista on heijastunut myös tiedepolitiikkaan. Tiedepolitiikalla on pyritty luomaan erilaisia houkuttelevuustekijöitä, kuten tutkijoiden urapolkuja.  Vertailun perusteella Suomen haasteena on erityisesti tutkijoiden palkkaus, joka on kautta linjan vertailumaita merkittävästi jäljessä. Tämä koskee niin julkista sektoria ja yliopistoja kuin yksityistäkin sektoria.

Suomen Akatemian julkaisusarjassa (2/2010) ilmestyneen julkaisun ”Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet – viiden maan vertailu” (128 sivua) tekijät ovat Kimmo Viljamaa, Janne Lehenkari, Tarmo Lemola ja Terhi Tuominen, Advansis Oy. Julkaisu on ladattavissa osoitteesta: www.aka.fi/julkaisut.


Lisätietoja antavat: Johtaja Paavo Löppönen, Suomen Akatemia, p. 050 5407 562 ja konsultti Kimmo Viljamaa, Advansis Oy, 040 5091 424.
 
Suomen Akatemian viestintä
viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »