Rahoitusta kuntoutuksen tutkimukseen

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta jakoi kokouksessaan 8. syyskuuta noin 25 miljoonaa euroa yleisiin tutkimusmäärärahoihin, tutkijatohtorin projekteihin ja kliinisen tutkijanuran tukemiseen.

Terveyden tutkimuksen toimikunta ja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta suuntasivat rahoitusta kuntoutuksen tutkimukseen osana tammikuun 2010 yleistä tutkimusmäärärahahakua. Suomessa tarvitaan yhä enemmän kuntoutukseen liittyvää monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta, jotta kuntoutustoiminta perustuisi nykyistä paremmin tutkimustietoon. Ulkomaisten tutkimustulosten suora soveltaminen Suomen oloihin on harvoin mahdollista muun muassa terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien erojen vuoksi. Ajatus kuntoutustutkimukseen suunnattavasta rahoituksesta sai alkunsa Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian järjestämässä Äkillisten aivovaurioiden jälkeistä kuntoutusta käsitelleessä konsensuskokouksessa vuonna 2008.

Terveyden tutkimuksen toimikunta osoitti noin miljoona euroa kuntoutuksen tutkimukseen. Rahoitettavat hankkeet vastaavat moniin ajankohtaisiin kuntoutuksen tutkimuksen haasteisiin.

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijan Heidi Anttilan tutkimusprojekti Sähköpyörätuolin ja -mopedin vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus arkielämässä pyrkii vastaamaan väestön ikääntymisen myötä lisääntyviin haasteisiin. Anttilan tutkimus arvioi muun muassa sähköpyörätuolin ja -mopedin hyötyjä, käyttäjätyytyväisyyttä ja elämänlaatua sekä toiminnan kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta.

Dosentti Mikko Tulpon (Hengitysliitto Heli/Verve, Oulu), Dosentti Timo Mäkikallion (Oulun yliopisto) ja Professori Olli-Pekka Ryynäsen (Itä-Suomen yliopisto) monitieteisen yhteishankkeen Sydänpotilaan liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus tavoitteena on selvittää, mitä terveyshyötyjä liikunnallisella sydänkuntoutuksella saavutetaan ja mitä kustannuksia siitä koituu verrattuna sydänpotilaan tavanomaiseen jatkohoitoon suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Tutkimuksessa hyödynnetään kliinisen kardiologian, terveystaloustieteen ja liikuntatieteiden välistä suomalaista huippuosaamista.

Aivohalvaus on aikuisilla tärkein vammaisuutta aiheuttava tekijä. Spontaanista toipumisesta huolimatta yli 50 prosenttia aivohalvauspotilaista jää toimintaa haittaava vajavuus. Tällä hetkellä ei ole käytössä tehokasta hoitoa näiden vajavuuksien korjaamiseen, sillä intensiivinen tehokuntoutus auttaa ainoastaan marginaalisesti. Dosentti Jukka Jolkkosen (Itä-Suomen yliopisto) ja ylilääkäri Matti Korhosen (SPR:n Veripalvelu) monitieteinen hanke Pintamuokattujen mesenkymaalisten kantasolujen vaikutus toiminnalliseen kuntoutumiseen aivohalvauksen jälkeen: mekanismit ja vaikuttavuus tehokuntoutukseen yhdistettynä kokeellisessa mallissa käsittelee tätä tärkeää haastetta yhteistyössä Suomen aivotutkimuksen ja kuntoutuskeskus Neuronin kanssa ja edesauttaa kokeellisten löydösten tehokasta siirtymistä potilastutkimukseen.

Lisätietoja antaa tiedeasiantuntija Antti Hautaniemi, Terveyden tutkimuksen yksikkö, sp. etunimi.sukunimi@aka.fi 


Suomen Akatemian viestintä
p. (09) 774 881

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »