Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila kannattaa muutosta:
Rahoituksen työläs hakeminen ja raskas hallinto ovat EU:n tutkimusrahoituksen suurimmat ongelmat

02.09.2010


Monet tutkijat pitävät EU:n tutkimusrahoituksen hakemista ja hallinnointia liian työläänä. Tämän takia parhaat tutkijat jättävät kokonaan hakematta rahoitusta, totesi Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila eurooppalaista tutkimusaluetta käsittelevässä seminaarissa tänään. Mattila kannattaa muutosta. Lähes 14 000 tutkijaa ja muuta tutkimus- ja innovaatioalojen edustajaa allekirjoitti keväällä Euroopan komissiolle ja parlamentille luovutetun vetoomuksen EU:n tutkimusrahoitusohjelmien yksinkertaistamisen puolesta.

”Jos parhaat voimavarat jättäytyvät pois Euroopan unionin rahoituksen piiristä, on sillä väistämättä kielteisiä vaikutuksia EU:n rahoitusohjelmien, Eurooppa 2020 -nimellä kulkevan tulevaisuusstrategian ja EU:n yleisempien tavoitteiden onnistumiselle”, hän perusteli.

Mattilan mukaan suomalaiset tutkijat eivät vielä osallistu riittävässä määrin tutkimuksen puiteohjelmien hakuihin.  Alle 4 prosenttia suomalaistutkijoista osallistui edelliseen tutkimuksen puiteohjelmaan, kun esimerkiksi Norjassa, joka ei ole EU-maa, osallistumisprosentti oli 6. ”Suomalaisten tulisi ehdottomasti osallistua nykyistä aktiivisemmin. Tutkijoillamme on kansainvälisen vertailun kestävää osaamista ja menestyksen edellytykset. Osallistumisemme tulisi saada nykyisestä kaksinkertaiselle tasolle.”

Tutkimuksen nykyisessä, seitsemännessä puiteohjelmassa noin 24 prosenttia suomalaishakijoista on saanut rahoitusta, kun kaikkien maiden keskiarvo on 22 prosenttia. Tähän mennessä seitsemännestä puiteohjelmasta on tullut Suomeen arviolta noin 400 miljoonaa euroa.

”Puiteohjelmista on tullut jatkuvasti enemmän rahaa Suomeen kuin Suomen osuus EU:n budjetista on. Tämän tulisi kannustaa tutkijoitamme hakemaan aktiivisesti ja rohkeasti.”

Pääjohtaja Mattilan mielestä EU:n varainhoitoasetuksen uudistamisella voidaan helpottaa unionin rahoitukseen liittyvää hallinnollista raskautta. Tätä kautta suomalaisten tutkijoiden osallistuminen puiteohjelmiin voisi lisääntyä.
"Varainhoitoasetuksen keskeiset periaatteet ovat hyviä, kuten budjetin tehokas käyttö EU:n politiikkalinjausten edistämiseksi, budjetin käytön riittävä valvonta sekä selkeät, läpinäkyvät ja yksinkertaiset toteuttamisen mekanismit.”

”Nämä eivät kuitenkaan riitä. Luottamuksen rahoituksen hakijaa ja saajaa kohtaan tulisi olla nykyistä suurempaa. Liian tarkasta etukäteissäätelystä ja raskaasta raportoinnista tulisi päästä eroon. Euroopan tutkimusneuvosto ERC voi toimia esimerkkinä siitä, kuinka tutkimustoimintaa voidaan rahoittaa EU:n varoilla kohtuullisen keveällä hallinnolla”, pääjohtaja Mattila sanoi.

Myös rahoituksen hakuprosessin pituutta tulisi supistaa ja rahoituksen käynnistymistä tulisi jouduttaa kaikin mahdollisin keinoin. EU:n tutkimusrahoituksen hakemista ja hallinnointia voitaisiin helpottaa siirtymällä yhtenäisiin rahoitus- ja hallintosääntöihin tutkimusta ja innovaatioita tukevissa ohjelmissa.
Lisätietoja: Suomen Akatemian pääjohtaja, professori Markku Mattila, p. 09 77482120.

Suomen Akatemian viestintä
viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736
maj-lis.tanner(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »