Musikaalisuuden biologiaa avataan geenitutkimuksella

22.09.2010

Musikaalisuuden biologista perustaa halutaan ymmärtää nykyistä paremmin. Uudessa tutkimuksessa selvitetään musikaalisuuden biologiaa moderneilla molekyyligeneettisillä, tilastollisilla ja musiikkikasvatuksen menetelmillä.

”Poikkitieteellisessä tutkimuksessa  kartoitamme musikaalisuuden piirteisiin liittyviä perimän muutoksia sekä perimän ja musiikkikasvatuksen yhteisvaikutuksia”, sanoo tutkimuksen johtaja Irma Järvelä. Hanke on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemiasta. Tutkimuksesta odotetaan vastauksia muun muassa siihen, onko musiikilla ja kielellä yhteisiä juuria.

”Aikaisemmat tutkimustuloksemme vahvistavat oletuksen, että musikaalisuus on periytyvä ja monitekijäinen ominaisuus ja että musikaalisuus, musiikin kuuntelu ja musiikillinen luovuus liittyvät samoihin geeneihin, jotka vaikuttavat sosiaalis-emotionaaliseen viestintään”, Irma Järvelä sanoo.

Tutkimuksessa selvitetään musikaalisuuden eri ilmenemismuotojen kuten musikaalisuustesteillä mitattavan musikaalisuuden, musiikillisen luovuuden eli säveltämisen, improvisoinnin ja sovittamisen, harjoittelumäärien, aktiivisen ja passiivisen kuuntelun, musiikkiliikunnan ja tanssin sekä esiintymishalukkuuden perinnöllisyyttä ja geenitaustaa.

Järvelän tutkimus on yksi Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen alan uusista rahoitusta saaneista hankkeista. Kaiken kaikkiaan Akatemia rahoittaa alan uusia tutkimushankkeita yhteensä 31 miljoonalla eurolla.

Rahoitusta myös biodiversiteetin ja soiden hiilen kierron tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoituksella tutkitaan myös biodiversiteetin vähenemistä ja ekosysteemin toimintaa muuttuvissa maisemissa. Tomas Roslinin (Helsingin yliopisto) johtamassa hankkeessa selvitetään, miten maisemien muutokset vaikuttavat eliöyhteisöjen rakenteeseen ja toimintaan. Tutkimuksen kohteena ovat lehmälaitumien lantakuoriaiset.  Sadat vapaaehtoiset nuoret vievät lantaa erityyppisille laitumille ja keräävät myöhemmin näistä keinotekoisesti muodostetuista lantaläjistä kuoriaisia. Työn tuloksena päästään ainutlaatuisessa mittakaavassa arvioimaan lantakuoriaiseliöyhteisöjen rakenteen vaikutusta laidunekosysteemin toimintaan. Akatemia rahoittaa hanketta 670 000 eurolla.

Hannu Fritzen (Metla) hankkeessa tutkitaan soiden hiilen kiertoa lämpenevässä ilmastossa. Soilla on merkittävä rooli hiilen sitojina ja metaanin vapauttajina. Pohjoisiin  soihin on sitoutunut noin kolmasosa maapallon maaperän hiilivaroista ja noin 60 prosenttia ilmakehän hiilestä. Soiden kyky sitoa hiiltä perustuu korkeaan pohjaveden pinnan tasoon, joka aiheuttaa hapettomat olosuhteet maaperään ja hidastaa orgaanisen aineen hajotusta. Ilmastonmuutoksella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia tähän hiilivarastoon, kun maa lämpenee, haihdunta lisääntyy ja vedenpinta laskee. Akatemia rahoittaa tutkimusta 850 000 eurolla.

Rajavalvonnan kehittyminen lisää väestöjen kontrollia

Suomen Akatemia rahoittaa 27 uutta tutkijatohtoria biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen alalla. Tutkijatohtorien hankkeissa tutkitaan mm. seuraavia aiheita:

Samuli Lehtonen (Turun yliopisto) sai 340 000 euroa hankkeelleen, jossa tutkitaan Amazonian kasvistollisen monimuotoisuuden kehitystä. Amazonian sademetsä on lajistollisesti maailman monimuotoisin ekosysteemi. Tutkimus tuo uutta tietoa maailman monimuotoisimman ekosysteemin kehittymisestä ja edistää sen suojelua.

Eeva-Kaisa Prokkolan (Oulun yliopisto) hankkeessa tutkitaan rajavalvontaa ja biometrisiin tunnisteisiin perustuvaa kontrollia osana rajojen hallintaa EU:ssa ja Suomessa. Viimeaikainen teknisen rajavalvonnan kehittyminen lisää väestöjen kontrollia ja liikkuvuuden rajoittamista. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, kuinka biometrinen kontrolli ja alueelliset sisään- ja ulossulkemisen käytännöt ilmenevät rajakontrollissa Suomessa ja EU:ssa ja mitä ne merkitsevät eri väestöryhmille. Akatemia rahoittaa hanketta 280 000 eurolla.

Suomen Akatemia rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Kaiken kaikkiaan Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta yli 300 miljoonalla eurolla vuosittain.

Myönteiset rahoituspäätökset ja rahoitusmuotokohtaiset tiedotteet Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa
http://www.aka.fi/fi/A/Tutkijalle/Rahoituspaatokset/

Lisätietoja:

Dosentti Irma Järvelä, Helsingin yliopisto, irma.jarvela(at)helsinki.fi, p. (09) 191 25451

Tiedeasiantuntija Jaana Lehtimäki, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8373, 040 824 9019, jaana.lehtimaki(at)aka.fi

Tiedeasiantuntija Hannele Lahtinen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 83409, 040 029 5645, hannele.lahtinen(at)aka.fi

Tiedeasiantuntija Kyösti Lempa, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8248, 040 184 0190, kyosti.lempa(at)aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
Tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi

 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »