SV EN

Keliakian esiintyvyys Suomessa kaksinkertaistunut

01.03.2010

Keliakian esiintyvyys väestössä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 1980-luvun alussa keliakian todellinen esiintyvyys Suomen aikuisväestössä oli noin yksi prosentti ja nyt 2000-luvulla jo kaksi prosenttia.

”Samanlainen yleistyvyys on aiemmin todettu allergiassa ja monissa autoimmuunisairauksissa. Väestöseulontatutkimusten mukaan keliakiaa esiintyy Suomessa 1,5 prosentilla lapsista ja jopa 2,7 prosentilla vanhuksista, sillä taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä”, kertoo professori Markku Mäki. Mäki on perustanut kansainvälisesti arvostetun keliakian tutkimusryhmän ja kehittänyt taudin löytämiseen tarvittavia keliakian seulontakokeita ja taudin pikatestin. Hän johtaa tutkimushanketta Suomen Akatemian Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) -tutkimusohjelmassa.

Mäen mukaan suurimmassa osassa tapauksia keliakia on piilevä eikä ihminen tiedä sairastavansa tautia, koska oireet ovat usein lieviä ja epätyypillisiä. Kolme neljästä keliakiaa sairastavasta on diagnosoimatta ja vailla oikeata hoitoa

Keliakian diagnostiikkaa parannettava

Mäen keliakiatutkimusryhmässä on havaittu, että taudin diagnostiset kriteerit on uusittava, sillä hoitoa vaativa alkava keliakia ei täytä taudin nykykriteerejä. Keliakian diagnoosi perustuu nykykriteerien mukaan ohutsuolen limakalvon kudosnäytteestä todettavaan suolinukan madaltumiseen ja kuopakkeiden syvenemiseen. Kudosnäyte ei kuitenkaan paljasta alkuvaiheessa olevaa keliakiaa.

Keliakiassa vatsavaivat voivat puuttua täysin ja oireet tulla suoliston ulkopuolelta. Nykyisin vaikea imeytymishäiriö on harvinainen ja useimmiten keliakiapotilailla löydöksenä on vain raudan tai foolihapon puutteesta johtuva anemia. Herkkien ja tarkkojen vasta-ainetestien avulla olisi mahdollista löytää jatkotutkimuksia tarvitsevat potilaat, joilla tauti on alkuvaiheessa. Käytettävissä ei kuitenkaan ole mitään yksittäistä testiä, jolla löydetään keliakian varhaisvaihe luotettavasti.

Keliakiaa sairastavat toivovat, että tutkijat kehittäisivät tavan diagnosoida tauti ilman mahasuolikanavan tähystyksiä. Parhaillaan etsitään uusia parempia keliakian merkkiaineita, joilla tauti voitaisiin havaita.

Myös taudin hoitoon tarkoitetun keliakiapillerin kehittäminen on ollut toiveena. Mäen mukaan pillerin gluteiinia pilkkovat entsyymit voisivat tulevaisuudessa osoittautua käyttökelpoisiksi.


Lisätietoja:

Professori Markku Mäki, Tampereen yliopisto: p. (03) 3551 8400, markku.maki@uta.fi
Suomen Akatemian viestintä
tiedotusharjoittelija Tea Kalska
p. (09) 7748 8401 tea.kalska@aka.fi
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »