SV

Kaivosyhtiöiden hoidettava myös paikallistason vuorovaikutusta


30.11.2010

Kaivostoiminnan paikallinen hallinta on toiminnan lisääntyessä Suomessa kasvava haaste kaikille toimijoille. Kunnat ovat puristuksissa kaivosyhtiöiden ja asukkaiden toiveiden välissä ja asukkaat joutuvat puolestaan pohtimaan omaa suhtautumistaan kaivostoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja riskeihin.

”Eduskunnan käsittelyssä olevan uuden kaivoslain tulisi luoda alalle toimivat puitteet. Kaivosyhtiöillä on näytön paikka siinä, kuinka ne hoitavat vuorovaikutuksen paikallistasolla”, kaivostoiminnan sosiaalisia ja paikallisia vaikutuksia tutkiva professori Rauno Sairinen sanoo. Suomen Akatemia rahoittaa uutta tutkimusta, jossa selvitetään kaivostoiminnan sosiaalisia ja paikallisia vaikutuksia Itä-Suomessa.

Suomessa 2000-luvun alussa tapahtunut kaivostoiminnan elpyminen on merkinnyt paitsi yhden teollisuusalan voimakasta kasvua hiljaiselon jälkeen, myös kaivostoimintaa koskevien ympäristöllisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten kysymysten esille nousua. Tämän vuoden alussa aloitetussa tutkimuksessa tarkastellaan kaivostoiminnan paikallistason vaikutusten lisäksi paikallisen hallinnan mahdollisuuksia esimerkiksi kaivoslain muutoksen kautta.

Tutkimusta tehdään Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä. ”Kun kansainvälinen kaivostoiminta ”tulee kylään”, ollaan tekemisissä globaalien raaka-ainemarkkinoiden ja paikallisyhteisön erittäin konkreettisen vuorovaikutuksen kanssa”, kuvailee tutkimusta johtava professori Rauno Sairinen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksen kohteena on kolme erityyppistä ja eri vaiheessa olevaa kaivosaluetta: Talvivaaran monimetallikaivos (Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oy) Sotkamossa, Pampalon kultakaivos  (Endomines Oy) Ilomantsissa ja Nunnalahden Vaaralammen vuolukivilouhos (Tulikivi Oy) Juukassa. Lisäksi hankkeessa selvitetään suomalaisten suhtautumista uraanin etsintään ja louhintaan.

Itä-Suomen yliopiston tutkimusosiossa paneudutaan paikallisten vaikutusten ja kokemusten tutkimukseen. Kaivostoiminnalla on myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. Se muuttaa ympäristöä, maisemaa ja elinympäristöjä ja vaikuttaa tätä kautta alueen virkistys- ja matkailukäyttöön, viihtyvyyteen sekä vapaa-ajan rakentamiseen.


Kaivostoiminnan paikallinen hallinta kasvava haaste

”Alueen talouteen ja työllisyyteen kaivostoiminta vaikuttaa yleensä positiivisesti. Sillä on vaikutuksia myös asumiseen, yhteisöllisyyteen ja paikallisten yhdyskuntien kehitykseen”, tutkija Tuija Mononen sanoo. ”Kaivostoimintaan liittyy paljon toiveita. Se on nähty tärkeäksi syrjäisten alueiden elinvoimaisuutta parantavaksi elinkeinoksi, piristysruiskeeksi ja mahdollisuudeksi, mutta siihen liittyy myös pelkoja ympäristö- ja terveysriskeistä.”

Monosen mukaan epävarmuutta voi aiheuttaa myös se, miten alueen elinvoimaisuus turvataan kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Nykyinen kaivostoiminta ei synnytä pysyviä kaivosyhdyskuntia, vaan perustuu useimmiten työntekijöiden matkustamiseen.

Jyväskylän yliopiston osaprojektissa tutkitaan suomalaisten asenteita uraaniin ja ydinjätekysymyksiin. Kansainvälisten kaivosyhtiöiden uraaninetsintätoimet synnyttivät vuosina 2005-2008 Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa ympäristökiistoja. Näiden kiistojen erittely osoittaa, että paikallisyhteisöjen reagoinnin taustalla ei ollut pelkästään paikallisia syitä ja toimijoita. Uraanikaivostoiminnan vastustaminen liittyy myös meneillään olevaan kansainväliseen ydinvoimakeskusteluun.

Katso myös videohaastattelu "Tiedeaamiainen 30.11.2010"

 

Lisätietoja:

Professori Rauno Sairinen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 442 3146, rauno.sairinen(at)uef.fi

Tutkija Tuija Mononen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 577 7019, tuija.mononen(at)uef.fi

Dosentti Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto, puh. 040 570 7083, tapio.a.litmanen(at)jyu.fi

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »