EN

Biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen 14 uutta akatemiatutkijaa

14.4.2010

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on valinnut 14 uutta akatemiatutkijaa. Tiistaina 13.4. pidetyssä kokouksessa valitut akatemiatutkijat aloittavat kautensa tämän vuoden elokuussa.  Yhteensä toimikunta osoitti akatemiatutkijan tehtäviin noin 5,5 miljoonaa euroa.

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle lähetettiin viime vuonna päättyneessä haussa yhteensä 117 akatemiatutkijan hakemusta. Hakijoista 63 oli naisia ja 54 miehiä. Hakijoiden keski-ikä oli 41 vuotta.

Akatemiatutkijan kausi on viisivuotinen. Rahoitus kattaa tutkijan palkan ja tehtävään valituilla on mahdollisuus hakea tutkimukseensa Akatemiasta myös tutkimuskulurahoitusta. Tästä rahoituksesta päätetään kesäkuussa.

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

  • Anton Zavialov tutkii Gram-negatiivisten (GN-)bakteerien solukalvojen tartuntaelimiä. GN-bakteerit aiheuttavat Euroopassa noin kaksi miljoonaa sairastumista ja 175 000 kuolemaa vuodessa. Ripuliin kuolee noin 2,2 miljoonaa ihmistä kehitysmaissa vuodessa, pääosin lapsia. Zavialov on väitellyt Moskovassa ja hänellä on dosentuuri SLU:ssa (Sveriges lantbruksuniversitet) Ruotsissa, missä hän työskentelee ryhmänjohtajana. Akatemiatutkijan tehtävään hän siirtyy Turun yliopiston kemian laitokselle.
  • Miina Rautiaisen hankkeessa tutkitaan fysikaalisten kaukokartoitusmenetelmien sovelluksia metsäekosysteemeissä. Kaukokartoitus mahdollistaa maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ja
    -muutosten seurannan. Kaukokartoitusaineistoja kerätään satelliitteihin, lentokoneisiin tai helikoptereihin kiinnitetyillä mittalaitteilla. PRESTO-tutkimusprojekti kehittää fysikaalisia malleja boreaalisen metsävyöhykkeen fenologian ja albedon arvioimiseen satelliittikuvilta. Rautiainen työskentelee Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella. Hän on ollut Akatemian tutkijatohtorina vuosina 2007–2009 Helsingin yliopistossa ja Tarton yliopistossa.
  • Anna-Liisa Laineen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka isännän sisäinen dynamiikka eri loisgenotyyppien välillä ohjaa loisten evoluutiota ja epidemiologiaa. Maataloudessa kasvitautien on arvioitu aiheuttavan vuosittain maailmanlaajuisesti 30–40% satotappioita huolimatta niitä vastaan kohdistetuista kalliista torjuntatoimenpiteistä. Tämän vuoksi on ensisijaisen tärkeää ymmärtää loisten evoluutiota, eli kuinka ne kehittyvät riistämään isäntiään, sekä epidemiologiaa, eli sitä missä loiset tulevat esiintymään. Laine työskentelee yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella. Hän on tehnyt aktiivista yhteistyötä sekä Yhdysvaltoihin että Australiaan.
  • Vesa Hytösen hankkeessa pyritään kehittämään mallinnusmenetelmiä, joiden avulla saataisiin tarkempaa tietoa solukalvon ja adheesioproteiinien suhteesta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan solun rakenneosasiin kohdistuvien voimien merkitystä solun kiinnittymisen säätelyssä. Tutkimus tuottaa uutta tietoa solujen kiinnittymistä säätelevistä tekijöistä. Tietoa voidaan hyödyntää kantasolututkimuksessa ja syöpätutkimuksessa. Hytönen työskentelee Tampereen yliopiston Lääketieteellisen teknologian instituutissa. Hänen kolmivuotinen Akatemian tutkijatohtorikautensa päättyy 31.7.2010.

 

Lisätietoja:

Johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8263, tiina.petanen(at)aka.fi

 

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »