SV EN

Aivotutkijasta, akatemiaprofessori Riitta Harista tulossa tieteen akateemikko

25.11.2010

Tasavallan presidentin esittelyssä on huomenna 26.11.2010 tieteen akateemikon nimitys. Tieteen uudeksi akateemikoksi esitetään nimitettäväksi akatemiaprofessori Riitta Hari Aalto-yliopistosta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovuttaa akateemikon arvonimeä koskevan nimityskirjan akateemikolle maanantaina 29.11.2010.

Riitta Hari on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu aivotutkija sekä neurotieteilijä. Aivokuvantamismenetelmien ja niiden sovellusten kehittäjänä hän on vaikuttanut ratkaisevasti alan etenemiseen.

Hari tutkii nykyisin vuorovaikutustilanteisiin liittyviä aivotapahtumia – ja kulkee jälleen kärkijoukoissa. Aalto-yliopiston (entisen Teknillisen korkeakoulun, TKK) kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä johtavan akateemikon ja hänen ryhmänsä tunnetuimpiin saavutuksiin kuuluu magnetoenkefalografian (MEG) ja sen sovellusten pitkäjänteinen kehittäminen. MEG:llä mitataan aivotoimintoihin liittyviä heikkoja magneettikenttiä ja saadaan tietoja aivotoiminnoista millisekuntien tarkkuudella. Tuloksia voidaan hyödyntää perustutkimuksen lisäksi neurologisten sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa.

Hari tuli töihin kylmälaboratorioon vuonna 1982 professori Olli V. Lounasmaan kutsumana. Lounasmaa vastaanotti akateemikon arvonimen vuonna 1997. Hari oli valmistunut lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1980 ja jo väitöskirjan teon loppuvaiheessa hän oli hakeutunut yhteistyöhön TKK:n sydänmagnetismitutkijoiden kanssa ja alkanut käyttää apulaisprofessori Toivo Katilan ryhmän kehittämää 1-kanavaista mittalaitetta aivojen tutkimukseen.

Yhteistyö kylmälaboratoriossa sujui hyvin: Hari tutki aivoja ja Lounasmaa johti uuden sukupolven mittalaitteiden kehittämistä. ”Alkuaikojen tutkimus oli hyvin MEG-keskeistä, sillä meillä oli käytössä vain tämä yksi menetelmä”, Hari sanoo. ”Laajensimme tutkimuskysymyksiämme siten, että vähitellen saimme aivotoiminnoista varsin hyvän kokonaiskäsityksen.” 

”Menetelmien huiman kehityksen myötä aivokuvantamislaboratorioissa kohtaavat nykyisin sekä aivojen että mielen tutkijat”, Hari toteaa. Hän sanoo edenneensä kohti ihmismielen ymmärtämistä käyttämällä entistä luonnonmukaisempia koeasetelmia. Tavoitteena on `kahden ihmisen neurotiede´ eli kaksien aivojen samanaikainen tutkiminen, jotta saadaan tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen aivoperustasta.

”Aivojamme muokkaavat eniten juuri toiset ihmiset, joten tähän suuntaan on välttämätöntä edetä kun yritetään ymmärtää ihmismieltä. Kahden ihmisen muodostama dyadi on mielen tutkijalle järkevämpi analyysiyksikkö kuin yksittäinen ihminen.”

Hän kuvaa työtään haastavaksi riskitutkimukseksi, jossa liikutaan koko ajan epävarmalla pohjalla. Tutkimuksessa joudutaan kehittämään uusia koeasetelmia, laitteita, signaalianalyysiä ja käsitteitä. ”Jotta emme putoaisi aivan tyhjän päälle, etenemme yleensä useammalla rintamalla niin, että osa projekteistamme on perinteisempää aistin- ja liikealueiden tutkimusta.” 

  
Aktiivinen tiedejulkaisija

Harin julkaisutoiminta on laajaa ja kansainvälisesti arvostettua. Hän on julkaissut 285 tieteellistä artikkelia. Hän on myös aktiivinen uuden tutkijapolven kouluttaja. Opinnäytealojen kirjo kertoo niiden ohjaajan monipuolisuudesta: kliininen neurofysiologia, neurologia, psykologia, psykiatria, neuropediatria, audiologia, fysiikka, lääketieteellinen fysiikka, neurokirurgia ja radiologia.

Hari työskentelee kolmatta kertaa akatemiaprofessorina. Lisäksi hän johtaa Aalto-yliopistossa kansallista Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikköä, joka on saanut Suomen Akatemialta rahoitusta noin 2,7 miljoonaa euroa vuosina 2006–2011. Yhdysvaltain tiedeakatemian jäsen hän on ollut vuodesta 2004.

Hän on vastaanottanut lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia huomionosoituksia, kuten kunniatohtorin arvon Lissabonin yliopistossa vuonna 2003, Louis-Jeantet Prize for Medicine -palkinnon Sveitsissä 2003, Justine and Yves Sergent Prize for Cognitive Neuroscience -palkinnon Kanadassa 2002 ja Advancement of European Science -palkinnon Saksassa 1987 sekä Suomen Tiedepalkinnon 2009, kunniatohtorin arvon Kuopion yliopistossa 2005 ja Matti Äyräpää -palkinnon 2001.

 12 akateemikkoa

Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.

Harin lisäksi muut tieteen akateemikot ovat Olli Lehto (matematiikka, nimitysvuosi 1975), Olavi Granö (maantiede, 1980), Pekka Jauho (fysiikka, 1987), Erik Allardt (sosiologia, 1995), Jorma K. Miettinen (radiokemia, 1995), Albert de la Chapelle (lääketiede, 1997), Teuvo Kohonen (fysiikka, 2000), Arto Salomaa (matematiikka, 2001), Pirjo Mäkelä (lääketiede, 2003), Päiviö Tommila (historia, 2004) ja Anna-Leena Siikala (folkloristiikka, 2009).


Tiedotusvälineille: Arvonimen luovutustilaisuuden valokuvia saa Lehtikuvasta. Akateemikon henkilökuvia on saatavilla 29.11.2010 tilaisuuden jälkeen Suomen Akatemian verkkosivuilta: http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Kuvagalleria/ (nimillä "Akateemikkotilaisuus 29.11.2010", "Riitta Hari" ja "Akateemikko"). Harin CV on Suomen Akatemian verkkosivuilla: Suomen Akatemia > Organisaatio > Akateemikot .

Lisätietoja: Akateemikko Riitta Hari, p. 0400 536 440 ja Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila, p. (09) 7748 8210 ja 0400 736 603.


Suomen Akatemian viestintä
viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »