49 miljoonaa euroa luonnontieteiden ja tekniikan tutkimukseen

17.9.2010

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta rahoitti toimialansa uusia tutkimushankkeita ja tutkijatohtoreita yhteensä 49 miljoonalla eurolla. Tästä summasta toimikunta suuntasi energiatehokkuuden tutkimukseen 2,4 miljoonaa euroa. Hankerahoituksesta 16 miljoonaa euroa myönnettiin usean tutkimusryhmän muodostamille konsortioille. Luonnontieteiden ja tekniikan aloilla konsortiohakemusten osuus on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan.

Tutkimushankerahoituksesta lähes puolet myönnettiin hankkeille, joiden vastuullinen johtaja on korkeintaan 45-vuotias. Nuorten tutkijoiden osuus rahoituksen saajista on ollut kasvussa viime vuosien aikana, ja heidän menestymisensä tieteellisessä arvioinnissa on myönteinen osoitus tutkijakunnan uudistumiskyvystä. Hankerahoituksen lisäksi toimikunta tuki nuorten tutkijoiden pätevöitymistä 14 miljoonalla eurolla rahoittamalla 51 kolmevuotista tutkijatohtorin paikkaa.

Toimikunta rahoitti muun muassa seuraavia tutkimushankkeita:

Professori Aki Mikkola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sai 700 000 euroa tutkimukseen, jossa selvitetään polvinivelen toimintaa fyysisen kuormituksen aikana. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää biomekaaninen malli, jonka avulla saatavaa tietoa hyödynnetään mm. polven rustovaurioiden ennaltaehkäisyssä. Mallia voidaan hyödyntää myös kirurgisia menetelmiä optimoitaessa sekä niveltukia räätälöitäessä.

Geodeettiselta laitoksen professorin Ruizhi Chenin johtama konsortio sai 500 000 euroa ihmisen toimintaa mittaavan navigointijärjestelmän kehittämiseen. Yhteistyössä Helsingin yliopiston psykologian tutkijoiden kanssa toteutettavassa hankkeessa rakennetaan havaintolaitteita, jolla voidaan tunnistaa ympäristön sosiaalista sisältöä reaaliaikaisesti ja tutkia ihmisen liikkumista ja käyttäytymistä luonnollisissa ympäristöissä. Laitteita voidaan hyödyntää erilaisissa sosiaalisissa sovelluksissa, kuten poikkeavan käyttäytymisen havaitsemisessa tai avustetun asumisen kehittämisessä esimerkiksi vanhuksille.

Dosentti Marja Hyvöselle Oulun yliopistosta myönnettiin 270 000 euroa ionikanavien toiminnan laskennalliseen tutkimukseen. Ionikanavat ovat ryhmä valkuaisaineita, jotka ovat kaiken sähköisen signaalinvälityksen perusta hermoissa ja lihaksissa. Ionikanavien toimintahäiriöt liittyvät useisiin sairauksiin, kuten epilepsiaan ja skitsofreniaan, sekä moniin nyky-yhteiskunnassa esiintyviin ongelmiin kuten masennukseen ja unettomuuteen. Uusi tietämys ionikanavien toiminnasta mahdollistaa hermoston toimintahäiriöiden paremman ymmärtämisen ja sitä kautta niiden paremman hoidon.

Suunnattua rahoitusta energiatehokkuuden tutkimukseen

Akatemian teettämään suomalaisen energiatutkimuksen kansainväliseen tieteenala-arviointiin perustuen luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta suuntasi rahoitusta hankkeille, joissa tutkitaan energian loppukäyttöä ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energian tuotantoa energiatehokkuuden näkökulmasta. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Kansainvälinen energiajärjestö IEA on todennut energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet kustannustehokkaimmiksi ja vaikutuksiltaan merkittävimmiksi.

Energiatehokkuus on keskeinen teema myös useiden strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmissa. Rahoituksen suuntaamisella haluttiinkin tukea SHOKien toimintaa perustutkimusalueella. Haussa rahoitetuista kolmesta yliopistojen välisestä yhteishankkeesta kaksi, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston johtamat, kuului SHOKien (FIMECC ja Metsäklusteri) tutkimusohjelmiin.

Lisäksi rahoitettiin Aalto-yliopiston professori Ilkka Tittosen johtama yhteishanke VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen kanssa. Hankkeessa tutkitaan ympäristöä säästäviä termosähköisiä materiaaleja. Kehitettävät materiaalit soveltuvat huoneenlämmössä ja matalammissa lämpötiloissa toimiviin lämpöä sähköksi muuttaviin generaattoreihin, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi langattomien antureiden tarvitseman energian tuottamiseen paristojen sijasta.

Tutkijatohtorivalinnoissa korostui vahvasti liikkuvuus ja kansainvälisyys

Tutkijatohtorihaun tieteellisessä arvioinnissa menestyneitä hakijoita yhdistivät kansainvälisyys ja liikkuvuus. Tutkijatohtorin projektin saaneista hakijoista lähes kaksi kolmesta oli luonut kansainvälisiä verkostoja tekemällä tutkimusta ulkomaisissa yliopistoissa joko jatko-opiskelijana tai tohtoritutkinnon jälkeen. Liikkuvuutta osoittaa myös se, että lähes 40 % tutkijatohtoreista tekee nykyisin tutkimusta eri organisaatiossa kuin missä he suorittivat tohtorintutkintonsa. Rahoituksen saaneista vajaa kolmannes oli ulkomaalaisia.

Toimikunta päätti rahoittaa muun muassa seuraavia tutkijatohtoreita:

FT Dong-Hee Kim Aalto-yliopistosta tutkii ultrakylmiä kvanttikaasuja ja niiden sovelluksia aurinkoenergian keräämisessä. Ultrakylmät kvanttisysteemit tarjoavat uusia mahdollisuuksia kasvien ja bakteerien fotosynteesissä ilmenevien energiansiirtoprosessien ymmärtämiseen.

Tampereen teknillisessä yliopistossa työskentelevän TkT Satu Kärjen tutkimuksen tavoitteena on jalkapohjan painejakauman mittaamiseen soveltuvien uusien anturiratkaisujen kehittäminen. Painekartoitus on menetelmä, jonka avulla voidaan määrittää alustasta henkilöön kohdistuva paine. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti jalkapohjan ja lattian tai kengän välisen pintapainejakauman mittaamiseen. Painekartoitusta voidaan hyödyntää painehaavojen ehkäisyssä esimerkiksi diabetespotilaiden riskiryhmässä.

FT Kaisa Matomäki Turun yliopistosta tutkii ihmiskuntaa jo pitkään kiehtoneita alkulukuja. Tutkimuksen tavoitteena on löytää lisää tietoa alkulukujen ominaisuuksista ja hyödyntää niitä erilaisissa matematiikan sovelluksissa. Luonnontieteiden ja tekniikan alojen nuorimman, vasta 25-vuotiaan, tutkijatohtorin projektin rahoituksen saaneen tutkijan ura matematiikan saralla alkoi jo lukioikäisenä, kun hän vuonna 2002 voitti Suomen Akatemian järjestämän Viksu-tiedekilpailun.

 

Lisätietoja:

  • Tiedeasiantuntija Samuli Hemming (hankerahoitus), Suomen Akatemia, p. 040 147 1805
  • Tiedeasiantuntija Jenni Virtanen (hankerahoitus), Suomen Akatemia, p. 040 159 1394
  • Tiedeasiantuntija Tuukka Lehtiniemi (energiatehokkuuden suunnattu rahoitus), Suomen Akatemia, p. 040 159 1396
  • Tiedeasiantuntija Maaria Lehtinen (tutkijatohtorin projektit), Suomen Akatemia, p. 040 147 1802

 

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »