SV EN

Suomen Akatemia palkitsi kaksi nuorta tutkijaa: tunnustuspalkinto Teivo Teivaiselle, kannustuspalkinto Jyri-Pekka Mikkolalle

24.10.2006

Suomen Akatemia palkitsi tiistaina 24.10.2006 nuoria tutkijoita. Tunnustuspalkinto myönnettiin akatemiatutkija, professori Teivo Teivaiselle Helsingin yliopistosta. Tunnustuspalkinto myönnetään tutkijalle, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tutkimusta ja tutkijan työtä tunnetuksi, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan ja osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kannustuspalkinnon sai akatemiatutkija, dosentti Jyri-Pekka Mikkola Åbo Akademista. Kannustuspalkinnon saa tutkija, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista luovuutta, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. Kannustuspalkinto voidaan myöntää myös omaperäisestä uudesta tutkimusideasta, ennakkoluulottomasta tieteellisten rajojen ylittämisestä tai valmiudesta tutkimuksellisen riskin ottamiseen.

Palkittavat henkilöt voivat olla akatemiatutkijan virassa tai työskennellä Akatemian rahoittamina tutkijatohtoreina. Palkittavista päättää Suomen Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkintoesine on Mika Natrin pienoisveistos "Polku". Tunnustus- ja kannustuspalkinnot jaettiin Suomen Akatemian Tiedegaalassa Helsingissä. Suomen Akatemia myönsi palkinnot neljättä kertaa.

Teivo Teivainen on osallistuva tutkija
Tunnustuspalkinnon saanut Teivo Teivainen rakentaa teoriaa kansainvälisen järjestelmän demokratisoitumisesta. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat globaalin demokratian ja kansainvälisen oikeudenmukaisuuden poliittiset ja yhteiskunnalliset edellytykset. Teivainen työskentelee Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa ja San Marcosin yliopistossa Limassa, Perussa. Hän on tehnyt useita tapaustutkimuksia erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. "Tällä hetkellä keskityn erityisesti poikkikansallisiin kansalaisliikkeisiin ja -järjestöihin ja siihen, kuinka ne toimivat, ja miten protestista päästään vaihtoehtojen etsintään ja millaisia järjestäytymisen muotoja siihen liittyy", sanoo Teivainen.

Kansalaisliikkeitä Teivainen tarkastelee mielenkiintoisella tavalla: osallistumalla itse niiden toimintaan. Olennaisella sijalla hänen tutkimuksessaan on Maailman sosiaalifoorumi (World Social Forum), jonka kansainvälisen neuvoston perustajajäsen hän on. Teivainen tekee tutkijana myös kriittistä analyysiä foorumista: "Omakohtainen osallistuminen tarjoaa näkökulmia esimerkiksi siihen, kuinka demokratiaa voidaan soveltaa maailmanpolitiikkaan, kansainvälisiin suhteisiin ja globaaleihin instituutioihin tai mitä politiikka ylipäänsä on ja missä määrin kansalaisliikkeet ovat poliittisia."

Tieteellisen toiminnan ohella Teivainen tunnetaan aktiivisena ja asiantuntevana keskustelijana sekä tuotteliaana kirjailijana. Teivainen on toiminut myös monissa asiantuntijatehtävissä, kuten neuvonantajana Etelä-Afrikan ihmisoikeusasioissa ja ulkopuolisena arvioitsijana Kolumbiassa toteutetussa ihmisoikeusprojektissa. Vuonna 2000 väitellyt Teivainen on toiminut tutkijana tai vierailevana professorina monissa yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Elokuusta 2006 alkaen hänet nimitettiin maailmanpolitiikan professoriksi Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitokselle.

Jyri-Pekka Mikkola avaa uusia uria ionisille nesteille
Kannustuspalkinnon saaneen akatemiatutkija Jyri-Pekka Mikkolan palkitsemisperusteissa korostuvat edistyksellinen ja innovatiivinen ote sekä rohkeus riskinottoon. Monipuolisen katalyysitutkijan ominta aluetta Åbo Akademin teknillisen kemian laboratoriossa on prosessikehityksen tutkimus, joka sijoittuu peruskemian ja teollisuuden väliin. Mikkola on soveltanut osaamistaan ionisiin nesteisiin, joka on Suomessa uusi kemian ala. Aiheen parissa uraauurtavaa työtä tehnyt Mikkola arvioi ionisten nesteiden vaikuttavan tulevaisuudessa useimpiin kemianteollisuuden prosesseihin mutta myös energiateollisuuteen.

Ioniset nesteet ovat koostumukseltaan suolan kaltaisia aineita, joilla on Mikkolan mukaan monia ainutlaatuisia ominaisuuksia. Nimensä mukaisesti ioniset nesteet ovat nestemäisiä laajalla lämpötila-alueella. Ne eivät haihdu, ja niillä on erinomaiset liuotusominaisuudet. Tyypillistä on myös se, että monet kemialliset reaktiot tapahtuvat niissä nopeammin kuin perinteisissä liuottimissa.

Maailmassa on valmistettu joitakin satoja ionisia yhdisteitä, joista vain muutamaa hyödynnetään teollisuudessa. Ionisille nesteille löydetään yhä uusia sovellusmahdollisuuksia. Ne toimivat esimerkiksi malmien erotuksessa, lääkeaineiden valmistuksessa, lämmön siirrossa, hiilidioksidin talteenotossa, nykyistä ympäristöystävällisempien ja edullisempien aurinkokennojen valmistuksessa ja polttokennoissa. Viimeisin suuntaus on ionisten nesteiden valmistus biomateriaaleista tai luonnon omista yhdisteistä.

Lisätietoja:

- Ylijohtaja (hallinto) Juha Sarkio, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8230, etunimi.sukunimi@aka.fi.
- Akatemiatutkija Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto, p. 050 350 5120 (Perussa 29.10. alkaen, p. +51 1 243 2199), etunimi.sukunimi@helsinki.fi.
- Akatemiatutkija Jyri-Pekka Mikkola, Åbo Akademi, p. 041 533 5765, etunimi.sukunimi@abo.fi.
- Kuvia palkituista saa Niko Rinnalta, p. (09) 7748 8405 tai etunimi.sukunimi@aka.fi.
- Palkittavien esittelyfilmit

Suomen Akatemian viestintä
Outi Jalonen
p. (09) 7748 8214
etunimi.sukunimi@aka.fi

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »