Lippulaivat luovat uusia mahdollisuuksia tutkimukseen, osaamisen kehittämiseen ja liiketoimintaan

28.1.2019

Akatemian uusi lippulaivaohjelma on päässyt nyt täysimittaisesti vauhtiin, kun ohjelmaan valittiin vuoden alussa neljä uutta lippulaivaa. Näkymiä tulevaan haettiin yhteisessä seminaarissa Business Finlandin kasvumoottorirahoituksen saaneiden kanssa.

Kuuden lippulaivan taustaorganisaatioina on kuusi yliopistoa ja kaksi tutkimuslaitosta, THL ja VTT, sekä HUS. Suomen Akatemia rahoittaa lippulaivoja 54,5 miljoonalla. Taustaorganisaatiot tukevat lippulaivojaan 320 miljoonalla eurolla vuosina 2019–2022. Business Finlandin kasvumoottoreilla luodaan uusia kasvualoja Suomeen ja tavoitellaan uutta vientiliiketoimintaa. Toimintatapana on yritysvetoinen yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja julkisten toimijoiden kumppanuusmalli.

”Tutkimusrahoituksessa näkyy, että tutkimusta tehdään nykyisin aikaisempaa laajemmissa kokonaisuuksissa. Myös monipuolinen yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on yleistynyt”, pääjohtaja Heikki Mannila sanoi seminaarissa. Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini korosti, että lippulaivat ja kasvumoottorit luovat erinomaisen kokonaisuuden, jossa lippulaivoissa luotu uusi tutkimustieto ja osaaminen voi toimia pohjana kasvumoottoreille ja edistää niiden kautta talouskasvua.

”On hienoa nähdä Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyö ja uudet tekemisen mallit käytännössä. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla kansainvälisesti t&k&i-toiminnan eturivissä”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kannusti seminaarissa.

Osaamista ja ratkaisuja

Suomen Tekoälykeskus -lippulaivan johtaja, akatemiaprofessori Samuel Kaski tähdensi, että yksi uuden lippulaivan tavoitteista on nostaa suomalaisen tekoälyosaamisen tasoa. ”Olennainen kysymys tulevaisuuden kannalta on se, onko meillä Suomessa alan syvällistä osaamista vai ostammeko sitä ulkoa. Tilanne on nyt hyvä, mutta tekoälytutkimuksessa soveltaminen on erittäin vaikeaa ja kilpailu kovaa. Siinä on tähdättävä globaalisti johtoasemaan, koska alalla perinteisesti ykkösaseman saanut vie kaiken”, Kaski kiteytti.

”Tutkimuksemme tähtää tekoälyyn, joka pystyy oppimaan ja suunnittelemaan”, lippulaivan johtaja Samuel Kaski kertoo.

Kaski korostaa, että osaajapulaan on pystyttävä vastaamaan ja ratkaisuja on löydettävä tosielämän ongelmiin. Näihin tavoitteisiin uusi lippulaiva tarttuu. ”Käyttäjät on saatava mukaan kehittämään ratkaisuja yhteistyössä kehittäjien kanssa.”

iCAN-lippulaiva tuottaa tutkimukseen läpimurtoja, joiden avulla parannetaan syöpähoitoja ja potilaiden elämänlaatua. Syöpätutkimuksen lippulaivaa esittelemässä Kari Alitalo, Vincenzo Cerullo ja Satu Mustjoki

Digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen osaamiskeskus pohjaa tulevan työnsä kansainvälisen tason tutkimukseen: taustalla on kahden Suomen Akatemian huippuyksikön laaja syöpätutkimusosaaminen. Tieteellinen tieto halutaan entistä paremmin käyttöön syövän selättämiseen. Tavoitteena on tehokkaammat hoitomuodot, jotka on suunniteltu yksilöllisesti kullekin potilaalle.

Lippulaiva tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa biopankkien, genomikeskuksen ja kansallisen syöpäkeskuksen kanssa sekä hyödyntää HUSin potilasrekistereitä. ”Pyrimme saamaan potilaat mukaan tuottamaan aineistoa ja tietopohjaa teknologian avulla. Sitä kautta saamme uutta tietoa hoidoista ja niiden toimivuudesta. Tekoälypuolella teemme yhteistyötä Suomen Tekoälykeskuksen kanssa”, professori Satu Mustjoki kertoi.

Professori Vincenzo Cerullo korosti, että nyt aloittavalla syöpätutkimuksen lippulaivalla on runsaasti tunnistettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueita. ”Vaikuttavuutta ovat potilaan ja kansalaisten näkökulmasta paremmat hoidot ja laajemmin yhteiskunnassa parempi terveydenhuollon kokonaisuus syöpätautien hoidossa. Alalle on myös mahdollista luoda liiketoimintaa terveysteknologian ja lääkekehityksen aloilla. Yksi iso vaikuttavuuden osa-alue on koulutus ja tieteellisen tiedon parempi hyödyntäminen hoitokäytännöissä. Aiomme muun muassa kouluttaa 1000 alan ammattilaista”, Cerullo kertoi. 

Rohkea ja innovatiivinen ote

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma on nyt valmis. Valituissa lippulaivoissa yhdistyvät korkeatasoinen ja tiedettä uudistava tutkimus, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä kunkin alan eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on rohkea ja innovatiivinen toimintatapa, joka luo vahvan perustan tutkimukseen pohjautuvan talouskasvun lisäksi muiden yhteiskunnan osa-alueiden kehittämiselle. Kullakin lippulaivalla on pitkäjänteinen, kahdeksan vuoden toimintasuunnitelma.

”Lippulaivaohjelma on uusi, ainutlaatuinen kokonaisuus ja toimintatapa Suomessa. Ohjelmarahoitus tukee tutkijoita tutkijanuran eri vaiheissa ja linkittää heidän työnsä suunnitelmalliseen ja vaikuttavaan kokonaisuuteen. Erityisen tärkeää ohjelmassa on tutkimuksen ja kehittämisyhteistyön pitkäjänteinen edistäminen ja vahva tukeminen”, Suomen Akatemian lippulaivajaoston puheenjohtaja, professori Johanna Myllyharju sanoo.

Lippulaivoja ovat Digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen osaamiskeskus (Helsingin yliopisto ja HUS), Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva (Turun yliopisto ja THL), Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva (Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto ja VTT), Suomen Tekoälykeskus (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT), biotalouden uusia materiaaleja kehittävä FinnCERES (Aalto-yliopisto, VTT) ja 6Genesis, langattomien verkkoteknologioiden kehittämisen lippulaiva (Oulun yliopisto).

Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Marjo Aaltomaa

Lue myös Business Finlandin uutinen seminaarista

Lisätietoa lippulaivaohjelmasta ja kaikista lippulaivoista Suomen Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi/lippulaivat

Viimeksi muokattu 28.1.2019
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »