SV EN
Uusi sovellus tarjoaa tietoa maailman vesipulasta

Uusi sovellus tarjoaa tietoa maailman vesipulasta

21.3.2018

Maapallon väestö kasvaa nopeasti ja ilmastonmuutos lisää monien alueiden kuivuutta. Ihmiskunta käyttää jo nyt luonnonvaroja puolentoista maapallollisen edestä vuosittain. Ihmisten opastamiseen kestävämmän kehityksen pariin tarvitaan toimia. 

Näihin toimiin ovat tarttuneet Aalto-yliopiston vesitutkijat, jotka pyrkivät innostamaan ihmisiä tutkimaan planeettamme tulevaisuutta maailmanlaajuisella vesipula-atlassovelluksellaan. Apulaisprofessori Matti Kummu ja tutkijatohtori Joseph Guillaume ovat saaneet WASCO-hankkeelleen Suomen Akatemian kärkihankerahoituksen.

Kummu ja Guillaume ovat tutkineet keinoja vesipulan vähentämiseen ja halusivat viestiä niistä paremmin yleisölle. Työn alla oleva sovellus tarjoaa työkalun, jonka avulla ihmiset voivat itse tutkia miten erilaisilla valinnoillaan vaikuttavat maailman vesitilanteeseen. Tutkijat ovat panostaneet sovelluksen ulkoasuun ja käytettävyyteen. ”Tekemällä sovelluksen kaikkien saataville verkkoon saamme popularisoitua aihetta tiedejulkaisuja laajemmin”, Guillaume kertoo.

Apulaisprofessori Matti Kummu (vasemmalla) ja tutkijatohtori Joseph Guillaume haluavat, että perustiedot vesipulasta ovat helposti löydettävissä vesipula-atlassovelluksensa avulla. Tietokoneen ruudulla näkymä sovelluksen testikäytössä olevasta sovelluksesta.

Kummu on saanut aikaisemmin Suomen Akatemian tutkijatohtorin rahoituksen globaalin vesipulan kehityksen ja sopeutumiskeinojen tunnistamiseen. Hanke linkittyy myös Strategisen tutkimuksen hankkeeseen From Failand to Winland, jossa syvennytään Suomen energia- ja ruokaturvan tutkimukseen ja yhteiskehittämiseen.

Sovellus visualisoi mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa

Globaaliin vesipula-atlakseen tulee monenlaisia toimintoja, jotka havainnollistavat käyttäjälle eri alueiden tilanteita. Sovellus sisältää täydellisen maailmankartan, johon on sisällytetty tiedot vuosilta 1900−2010.

Sen avulla voi tutkia muun muassa kuinka väestö ja vesipula ovat muuttuneet ajan kuluessa tai missä vesipulaa, veden liikakulutusta, liikaväestöä tai näiden yhdistelmiä sijaitsee. Sovelluksessa tulee olemaan vesipulasta kärsivistä alueista yksityiskohtaiset kartat, joista ilmenevät muun muassa kastelujärjestelmien sijainnit. Tietoja voi tutkia kuukausi- tai vuositasolla, ja datat ovat kaikki vapaasti ladattavissa.

Sovellukseen kuuluu yksityiskohtaiset esittelyt datan käsittelyssä käytettävistä eri käsitteistä. Se myös taustoittaa kattavasti käsitteidenkeskinäistä yhteyttä.

Lisäksi sovellukseen tulee lukuisia mahdollisia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050 tai 2100 asti. Ne muodostuvat vuorovaikutuksessa omien ja muiden tekojen, sekä ulkoisten vaikuttimien, kuten maailmantalouden tilan kanssa. “Siihen tulee valtavia määriä dataa”, tutkijat nauravat.

Yhteistyö tuo asiantuntijat yhteen

Tutkijat tekevät hankkeen parissa tiivistä yhteistyötä kansainvälisen tutkimuslaitoksen IIASA:n, International Institute for Applied Systems Analysis, ja helsinkiläisen startup-yrityksen Lucifyn kanssa. IIASA tarjoaa vesitutkijoille globaaleihin malleihin perustuvaa skenaariodataa sovelluksen tulevaisuusnäkymiä varten, Lucify taas vastaa atlaksen visualisoinnista ja teknisestä toteutuksesta. “Toimimme IIASA:n ja Lucifyn kanssa tiimin lailla ja olemme yhteydessä tiiveimpien työskentelyjaksojen aikana päivittäin”, Guillaume kertoo.

Kummu ja Guillaume ovat keskittyneet omassa tutkimuksessaan lähinnä menneisyyteen ja kuinka nykytilanteeseen on päädytty. IIASA:lla taas on mallit vesitilanteen tulevaisuudesta. “Hankkeessa pyrimme yhdistämään menneen tulevaisuuteen ja tavoitteena on saada aikaiseksi jotain ennen tekemätöntä”, Kummu kertoo. 

Tutkijoiden mukaan yhteistyön suurin hyöty on asiantuntijuuden tuominen yhteen. “Yhteistyön ansiosta voimme tehdä asioita, joihin emme yksin pystyisi”, Guillaume sanoo.

Veden käyttöä olisi mahdollista vähentää

Kummun ja Guillaumen mukaan veden käyttöä olisi mahdollista vähentää myös Suomessa. Suomalaiset käyttävät päivittäin suoraan ja epäsuoraan 3000−5000 litraa vettä, josta vain pieni osa käytetään juomiseen ja pesuun – suurin osa menee ruoantuotantoon. ”Parhaita keinoja vähentää vedenkulutusta on kasvisruoan suosiminen sekä ruokahävikin vähentäminen”, Guillaume kertoo. 

Myös kastelujärjestelmiä ja lannoittamista tehostamalla voidaan säästää vettä. Esimerkiksi tippakastelumenetelmällä, jossa vesi ohjataan suoraan kasveille, voidaan säästää jopa 80 prosenttia vettä tavalliseen kastelujärjestelmään verrattuna.

”Suurissa osissa Afrikkaa olisi mahdollista kolminkertaistaa ruoantuotanto käyttämättä nykyistä enempää luonnonvaroja. Euroopassa on paljon potentiaalia ruokavalion muutoksessa, kun taas Afrikassa ja Aasiassa on suuret mahdollisuudet juuri kastelutekniikoiden kehittämisessä”, Kummu kertoo.

Ruutukaappaus Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämästä vesipula-sovelluksesta, Water Scarcity Atlas. Tavoitteena on avata sovellus käyttöön elokuussa 2018.

Kummu kertoo vesipula-atlaksen tärkeäksi ominaisuudeksi sen, että eritaustaiset ihmiset voivat tutkia aluettaan, kuinka voisivat helpottaa vesipulaa ja kuinka paljon ruokaa voisivat tuottaa samoilla resursseilla. ”Panostimme atlaksen interaktiivisuuteen, jotta käyttäjä voi sen avulla vuorovaikutteisesti tutkia ja testailla miten eri toimet vaikuttavat tulevaisuuden näkymiin.”

Vesipula tuottaa myös monenlaisia mahdollisuuksia luoda uutta. Guillaumen mukaan se toimii kannustimena tehokkuudelle. Monet alueet jo investoivat vesiteknologiaan. Pula elintärkeästä luonnovarasta synnyttää myös innovaatioita.

Vesipulaa ajatellaan usein vain yhden maan näkökulmasta, mutta Kummu ja Guillaume tutkivat globaaleja vesivarantoja. Tutkijat muistuttavat, että Suomessa tehdyt valinnat vaikuttavat myös muihin maihin. “Merkittävä osa Suomeen tuotavasta ruoasta tuodaan maista, jotka kärsivät kuivuudesta”, Kummu kertoo. 

Tavoitteena tietoisuuden levittäminen

Hankkeen tarkoituksena on tarjota kattavat pohjatiedot kaikille asian parissa työskenteleville. Kaksikko uskoo onnistuneensa tavoitteessaan, mikäli atlas saa ihmiset pohtimaan vesipulaa.

Väestönkasvu on suurin vesipulan aiheuttaja. Suurempi määrä ihmisiä tarvitsee myös enemmän luonnonvaroja. Guillaumen mielestä jokaisen pitäisi miettiä omaa vaikutustaan maapallon resurssien käyttöön ja jakamiseen muiden kanssa.

“Koen riittävien pohjatietojen olevan ymmärrystä siitä, mitä tarkoittaa eläminen maailmassa, joka jakaa keskenään tietyn määrän vettä. Täällä tehdyillä asioilla voi olla tietämättäsi suuri vaikutus jossain muualla. Emme kuitenkaan halua olla liian negatiivisia, minkä takia sovelluksessa on vaihtoehtoisia toimia, jotka muuttavat tulevaisuutta. Haluamme antaa ihmisille toivoa, sillä kyseessä on hallittavissa oleva haaste, joka vaatii yhteisiä toimia”, Guillaume muistuttaa. 

Lue lisää

 

Teksti ja kuva: Arto Suominen
Pääkuva: Pond5.com

”Tutkimuksella eteenpäin” -kärkihankerahoituksen tavoitteena on lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kohdistamalla suunnattu haku tutkimuksen ja sen hyödyntämisen edistämiseen. Rahoituksella tuetaan etenkin nuoren tutkijasukupolven mahdollisuuksia oman tutkimuksen ja sen hyödyntämisen edistämiseen.  

Akatemian kärkihankerahoituksella pyritään vahvistamaan aktiivista yhteistyötä tutkimuksen tekijöiden (korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) ja hyödyntäjien (elinkeinoelämä) kesken. Rahoitetuissa hankkeissa edistetään tutkimustulosten hyödyntämistä erilaisten kokeilujen ja pilottien avulla. Suomen Akatemia rahoitti 101 hanketta yhteensä 30 miljoonalla eurolla.

Viimeksi muokattu 22.3.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »