SV EN

”Vahva dialogi tutkijayhteisön kanssa tärkeätä”

19.12.2017

Suomen Akatemian hallituksen varapuheenjohtaja Leena Suurpää pitää vahvaa dialogia tutkijayhteisön kanssa tärkeänä Akatemian työlle. Hänen mielestään Akatemian hallituksen tiedepoliittisen vaikuttajan rooli on avointa vuoropuhelua tutkijayhteisöjen ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa.

”Tiedepoliittisen vaikuttamistyön täytyy perustua vahvaan dialogiin tutkijayhteisön kanssa. Ja siinä me hallituksen jäsenet olemme merkittävä sillanrakentaja”, Suurpää arvioi. Hän kertoo, että hallituksessa pohditaan paljon, miten tieto muuttuu yhteiskunnalliseksi pääomaksi. Tämä toteutuu myös Tieteen tila -raportissa.

”Erityisesti pidän siitä kohdasta, jossa todetaan, että tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus liittyy vahvasti myös maailmankuvan ja sivistyksen rakentamiseen. Minusta vaikuttavuus ei palaudu vain siihen, että kehitetään käytäntöjä tai tarjotaan reseptitietoa poliittiseen päätöksentekoon, vaan se on erityisesti radikaalia maailmankuvien avartamista.”

Suurpään mielestä Tieteen tila palautuu aina ihmisiin, tutkijoihin ja tutkimusyhteisöihin. Siksi hänestä mennään hyvään suuntaan, kun tiedepolitiikka mielletään ihmisten toimintana.

Työ Punaisessa Ristissä mahdollisuus hyödyntää tutkimusta käytäntöön

Leena Suurpää työskentelee nuorten turvatalojen johtajana Suomen Punaisessa Ristissä. Hän siirtyi sinne tänä vuonna Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtajan paikalta oltuaan jo jonkin aikaa Akatemian hallituksessa.

”Ajattelen, että en ole jättänyt tutkijantyötä vaan pikemminkin niin, että sovellan nyt käytäntöön sitä tietovarantoa, jota olen parinkymmenen vuoden aikana nuorisotutkimustehtävissä kartuttanut. Toimin sellaisessa asiantuntijatehtävässä, jossa tutkimus on jatkuvasti läsnä. Nykymaailmassa johtamistehtäviin kuuluu vaatimus, että pitää osata hyödyntää olemassa olevaa tietoa vastuullisella tavalla. Koen, että olen etuoikeutettu voidessani soveltaa tutkimustietoa käytäntöön osana päivittäistä työtäni.”

Suurpää kertoo, kuinka hänen kiinnostuksensa on aina kohdistunut nuoriin, sukupolvisuhteisiin, monikulttuurisuuteen, eli tasa-arvoon ja eriarvoisuuden ilmiöihin ja niiden ratkaisuihin. Suurpään oma tutkimus on kohdistunut muun muassa kansalaistoimintaan, nuorisopolitiikkaan ja nuorten parissa tehtävään työhön.

Suurpäällä on Akatemian hallituksen lisäksi ollut luottamustehtäviä esimerkiksi nuorisolain valmisteluryhmässä, oikeusministeriön syrjinnän seurantaryhmässä, kansalaisjärjestöjen ja säätiöiden hallituksissa sekä asiantuntijana Euroopan nuoriso- ja kulttuuripolitiikan arviointiprosesseissa. Hän on myös toiminut Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön johtokunnan jäsenenä ja kansainvälisen tieteellisen nuorisotutkimuslehden YOUNGin toimituksessa ja päätoimittajana.

Tiedepoliittinen vaikuttaminen tärkeä tehtävä

Suurpään mukaan Akatemian hallitus tarkastelee tiedemaailmaa laaja-alaisesti ja pureutuu tiedon asemaan nyky-yhteiskunnassa tutkijoiden arkipäivän selviytymiseen saakka. Keskustelu on hänen mielestään avaraa ja antaa mahdollisuuden ottaa asioita kriittisesti esille. Hän kehuu hallintovirastoa ja sen asiantuntemusta hallituksen työn tukemisessa.

Suurpää näkee Akatemialla kaksi tärkeää roolia: Ensimmäinen ja selkeämpi on tiederahoittajan rooli. Se on hänen mielestään muuttunut laajemmaksi, koska nykyään rahoitetaan myös tiedeinstituutioita, kun taas aikaisemmin painopiste oli yksittäisten hankkeiden ja tutkijoiden rahoituksessa. Toinen rooli on tiedepoliittisen vaikuttajan ja toimijan rooli.

”Se on äärimmäisen tärkeä ja mielenkiintoinen, mutta myös jännitteinen, koska tieteen asema nykymaailmassa on kiistanalainen. Yhtäältä koko yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu yhä vahvemmin tietoon ja toisaalta on näyttöä, että tutkimustietoa ja tutkijoiden ammattitaitoa helposti vähätellään. Kilpailu asiantuntemuksesta ja asiantuntijuudesta on kiristynyt, eikä tieteentekijöillä enää ole itsestään selvää auktoriteettia."

Suurpää on toiminut tiedepoliittisena vaikuttajana muun muassa erilaisissa komiteoissa kehittämässä lainvalmistelua ja syrjinnän vastaisia mekanismeja esimerkiksi osana ministeriöiden ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Hän pitää sitä yhtä lailla tärkeänä kuin näkyvää tieteellistä asiantuntijaroolia medioissa.

Koventuva kilpailu voi vahvistaa tieteentekijöiden yhteisöllisyyttä

Suurpää näkee sekä riskinä että mahdollisuutena, että tieteen tekijöitä on enemmän kuin rahoitusta.  ”Se on mahdollisuus, jos tutkijat löytävät uusia innovatiivisia ratkaisuja ja toteuttavat tiedettä myös siirtymällä asiantuntijatehtäviin akateemisen yhteisön ulkopuolelle. Tutkijakoulutuksen pitää olla laaja-alaista ja antaa valmiudet toimia sekä akateemisissa yhteisöissä että muissa merkittävissä yhteiskunnan asiantuntijatehtävissä. Siinä on vielä tehtävää.”

Suurpäästä tämä on myös tutkijanurakysymys, kun palkitsemis- ja arviointijärjestelmä perustuu oletukseen, että tutkija siirtyy tutkijatehtävästä toiseen tutkijatehtävään. Tulevaisuudessa tarvitaan moninaisempia tutkijapolkuja, koska rahat eivät riitä pitämään kaikkia tutkijoita akateemisessa maailmassa ja monimutkaistuvassa maailmassa tieteentekijöiden osaamista tarvitaan erilaisiin vastuullisiin työtehtäviin.

Koventuva kilpailu voisi Suurpään mielestä hyvässä mielessä johtaa myös tutkijoiden keskinäisen solidaarisuuden ja yhteistyön lisääntymiseen. Hän muistuttaa, että kielteisessä puolessa kilpailu voi johtaa eristäytymiseen ja solidaarisuuden rapautumiseen. Koska tiede on yhteisöllistä toimintaa, tämä voisi heikentää tieteen tilaa. ”Toivon, että koventuva kilpailu voisi kääntyä tieteentekijöiden yhteisöllisyyden vahvistumiseksi. Toivottavasti pienet tutkimusyhteisöt kuten nuorisotutkimus pärjäävät tässä kilpailussa.”

Tiedepoliittisena kysymyksenä Suurpää näkee myös tieteen tekemisen vapauteen liittyvät uhat tai riskit. ”Kun olen parikymmentä vuotta tehnyt tutkimusta teemoista, joihin liittyy paljon arvolatausta kuten esimerkiksi monikulttuurisuudesta tai rasismista, niin mielestäni tieteen tekemisen ympäristöt ovat muuttuneet turvattomammiksi. Minusta on vahvasti tiedepoliittinen kysymys, millä takaamme sen, että tutkijat osaavat, haluavat ja uskaltavat nostaa kiistanalaisia ja vaikeita, vaiettujakin kysymyksiä esille sekä tutkia asioita ennakkoluulottomasti.”

Teksti ja kuva: Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 19.12.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »