Suusta kannattaa pitää hyvää huolta

21.9.2017

Hiljattain hampaidenharjausvimma iski laajaan kansainväliseen yleisöön San Franciscossa, missä Pirkko Pussinen vieraili ryhmänsä kanssa esittelemässä Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta parodontiitin eli hampaiden kiinnityskudosten bakteeri-infektion yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksiin. Kyse oli vuosittain järjestettävästä maailman suurimmasta hammaslääketieteen tutkimuksen konferenssista, jossa jokainen Pussisen ryhmän jäsen pääsi pitämään oman esityksen. 

”Esitykset sujuivat kivasti, ja kaikki saivat huomiota osakseen. On erityisen mukavaa, kun nuoret väitöskirjantekijät pääsevät aktiivisesti alkuun tutkijanurallaan ja ensimmäisestä isosta kokouksesta jää hyvä mieli”, sanoo Pirkko Pussinen. 

Suomen Akatemian tutkimukselle myöntämä kolmivuotinen rahoituskausi päättyi vajaa vuosi sitten. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Pirkko Pussinen lakkaisi tutkimasta suun infektioiden yhteyttä yleisterveydellisiin ongelmiin eli diabeteksen, sydän- ja verisuonisairausten, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän kaltaisiin suuriin kansansairauksiin. Hän on työskennellyt samojen aiheiden parissa siitä lähtien, kun 17 vuotta sitten tuli töihin hammaslääketieteen laitoksen tutkimuslaboratorioon, lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumiin. 

Dosentti Pirkko Pussiselle ihminen hahmottuu pelkistyneimmillään pelkkänä bakteerien kuljetuskapselina. 

 

”Suomen Akatemian tuki on meille elintärkeää ja harvinaista herkkua. Nyt rahoituskaudella syntyi kolme väitöskirjaa sekä yli 20 artikkelia. Rahoituskausien välillä työ on nihkeämpää, koska tutkimuksessa käyttämämme laboratoriotekniikat ovat kalliita eikä työntekijöitä voi palkata ilman rahoitusta.”

Yleinen hampaallisten harmi

Iensairaudet ovat Suomessa yleisiä vitsauksia. Kun suomalaisten aikuisten suun terveyttä tutkittiin Terveys 2000 -tutkimuksessa, 64 prosentilla suomalaisesta keski-ikäisestä ja vanhemmasta väestöstä havaittiin parodontiitin esiasteita ja 21 prosentilla parodontiitin vakavaa muotoa.

”Monet eivät edes tiedä sairastavansa parodontiittia, jos eivät käy säännöllisesti hammaslääkärissä tai jos lääkäri ei ole valveutunut tarkastelemaan näitä asioita,” sanoo Pirkko Pussinen. 

Parodontiitti voi kehittyä ientulehduksen seurauksena. Punoittavat ja verta vuotavat ikenet kielivät bakteeripeitteen aiheuttamasta ientulehduksesta. Pitkittynyt tulehdus saattaa kehittyä parodontiitiksi, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia. Lopulta hammas irtoaa.

Ientulehdus on vielä hoidettavissa parannetulla suuhygienialla, mutta vaikea parodontiitti tuhoaa kiinnityskudokset lopullisesti. Suun infektiot huonontavat myös yleisterveyttä ja saattavat altistaa muille sairauksille, kun bakteereita pääsee verenkiertoon tulehtuneiden kudosten kautta. 

Keskeisiä tuloksia

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Suun infektioiden ja sydänsairauksien yhteys on tunnettu jo pitkään, ja nykyisin hammaslääkärin lisäksi myös muut lääkärit kiinnittävät enemmän huomiota suun terveyteen.

”Aikaisemmin ihmisen suuta pidettiin ikään kuin erillisenä ihmiskehon osana, eivätkä lääkärit saaneet kuin parin luennon verran hammaslääketieteellistä koulutusta. Nyt tilanne on jo parempi. Terveystarkastuksessakin voidaan kysyä, ovatko hampaat kunnossa ja käytkö hammaslääkärissä.” 

Tutkimus suun infektioiden sekä sydän- ja verisuonitautien yhteydestä lähti aikoinaan liikkeelle infektiolääkäreiden ja kardiologien aloitteesta. Pussisen ryhmän tavoitteena oli selvittää mekanismeja, joilla parodontiitti lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimus tehtiin läheisessä yhteistyössä Meilahden sairaalan Kardiologian klinikan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden kanssa.

Aineistoon kuului keskeisesti vuonna 2009 tehty Parogene-tutkimus, johon oli koottu tiedot reilusta 500:stä noin kuusikymppisestä potilaasta, jotka olivat käyneet sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa jonkin indikaation takia. Pussisen ryhmä teki potilaille suun tutkimuksen.

”Tutkimuksen päälöydöksiä oli, että hampaiden huono terveys yhdistyi kaksin-viisikertaiseen sepelvaltimotautiriskiin. Tutkimuksessa tällaisia tekijöitä olivat pitkälle edennyt hampaiden puuttuminen (8-17 puuttuvaa hammasta), suuri syventyneiden ientaskujen lukumäärä, alveolaariluukato sekä hoitamattomat juurenkärjentulehdukset. Parodontiittiin liittyvien patogeenien määrä, vasta-aineresponssi näille patogeeneille sekä veriseerumin toksiinit, jotka voivat olla lähtöisin näistä patogeeneista, yhdistyivät myös lisääntyneeseen sepelvaltimotautiriskiin. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin parodontiitin riskiin liittyviä perintötekijöitä sekä kehitettiin parodontiitin diagnostiikkaan sopivia sylkimerkkiaineita”, kiteyttää dosentti Pussinen.

Hammasharja kunniaan

Suusta kannattaa siis pitää hyvää huolta. Keskeisintä on hoitaa suuhygieniaa harjaamalla hampaat kahdesti päivässä ja tarkastuttamalla hampaansa vuosittain hammaslääkärillä. Tällä voi edes pieneltä osin ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksien muodostumista.

Myös eläinlääkäriä kannattaa kuunnella, kun tämä neuvoo pitämään huolta lemmikkikoirien ja -kissojen hampaista. Moni lemmikki menettää hampaita parodontiitin takia.

”Lampaillakin on parodontiittia. Se on huolena Englannin ja Skotlannin kaltaisissa paikoissa, missä lammastuotannolla on suuri taloudellinen merkitys. Suun tulehdukset heikentävät myös lampaiden maidontuotantoa”, sanoo Pussinen.

Tulevaisuudessa Pirkko Pussinen haluaisi saada aikaan monikeskustutkimuksen, jossa tutkittaisiin, ehkäiseekö suun ja hampaiden hyvä hoito uusilta sydäntapahtumilta.

”Se olisi niin iso ja kallis tutkimus, ettei sellaista ole vielä kyetty maailmalla tekemään. Siihen tarvittaisiin tuhansia potilaita ja satoja hammaslääkäreitä. Jos joku aloittaisi tällaisen tutkimuksen, joka voitaisiin toteuttaa kansainvälisenä yhteistyönä, haluaisin olla siinä mukana”, toteaa Pirkko Pussinen. 

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi 

Viimeksi muokattu 21.9.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »