SV EN

Suomen nälkävuodet eivät ole unohtuneet

6.10.2017

Akatemiatutkija Andrew Newby Helsingin yliopistosta tuntee reitin, kun lähdemme kiertämään yhdessä Nälkäradan varrelle pystytettyjä nälkävuosien muistomerkkejä Hämeessä. Mitä muistomerkit kertovat nälkävuosista ja mitä ne kertovat ajasta 150 vuotta sitten?

Newby on kotoisin Irlannista ja hänelle Irlannin suuri nälänhätä on osa kansallista kertomusta, mutta myös perheensä historiaa. Tätä kautta heräsi kiinnostus nälänhätiin myös tutkimuskohteena. Ensimmäisen kerran Suomen nälkävuosista hän kuuli Edinburghissa suomalaiselta vaihto-oppilaalta, sittemmin tulevalta vaimoltaan. ”Luulin, että kaikki tietävät yhtä hyvin nälkävuosista kuin hän.”

Kahdeksan miljoonan ihmisen Irlannissa kuoli nälänhädässä yli miljoona ihmistä vuosien 1845-1851 aikana ja miljoona emigroitui pääosin Amerikkaan. Newbyn mukaan Irlannissa ajatellaan, että ilman sortavaa brittihallintoa, nälänhätä olisi voitu estää. Irlanti oli pitkälti perunasta ja sen viljelystä riippuvainen maa ja saarella levinnyt perunarutto teki peruuttamatonta jälkeä. Irlannin väestö on toipunut 1840-luvun katastrofista vasta viime vuosikymmeninä.

“Irlannissa väitetään, että jos siellä olisi ollut oma parlamentti ja asioista olisi voitu päättää itse, nälänhätää ei olisi tapahtunut. Se voi pitää ihan hyvin paikkansa. Suomen tapauksesta tiedetään, että ankarien pakkasten lisäksi, oma hallinto päätti poliittisista ratkaisuista ja silti Suomeen iski nälänhätä”, Newby sanoo. Suomessa historiaa kirjoittaneet fennomaanit eivät syyttäneet eivätkä maininneet Venäjää ollenkaan, vaan luotiin kertomusta, jossa suomalaisten tulisi olla vastedes ahkerampia ja tarkempia resursseissaan. 

Videolla Andrew Newby kertoo tarkemmin Nälkäradan historiasta ja Suomen ja Irlannin nälänhädistä. Newby ylläpitää Instagram-tiliä, jossa hän julkaisee kuvia nälkävuosien muistomerkeistä: https://www.instagram.com/finnishfaminememorials/.

Muistomerkit muistuttavat nälkävuosista paikallisesti

Muistomerkkien tutkimiseen Newbyä puski ihmetys. Irlantilaisesta näkökulmasta nälkävuodet vaikuttivat Suomessa tyystin unohtuneelta ja Irlannissa nälänhätä on edelleen näkyvä poliittinen diskurssi. Nälkävuosina kuoli noin 200 000 suomalaista, peräti kymmenen prosenttia väestöstä. Nälkävuodet olivat valtava sosiaalinen, maataloudellinen ja taloudellinen kriisi, joka Newbyn tutkimusten myötä viittaa huomattavasti pidempään ajanjaksoon vuosina 1862-1869, kuin vain vuosien 1867-1868 ankarimpiin katovuosiin. Koulujen oppikirjojen ja kirkonkirjojen lisäksi paikalliset muistomerkit ovat tallentaneet toisenlaistakin tarinaa ja historiaa nälkävuosien kestosta ja alueellisista vaikutuksista kuin kansallinen kertomus, joka on keskittynyt vuoteen 1868. “Paikalliset muistomerkit luovat kokonaisuutena kuvan vuosikymmenen kestäneestä kriisistä”, Newby kertoo.

Newbyn mielestä muistomerkit ovat kiinnittäneet ihmisten huomion aiheeseen ihan uudella tavalla. Suomessa ei ole omistettu nälkävuosien muistoksi esimerkiksi valtakunnallista muistomerkkiä, mutta nyt Newbyn kartoituksen jälkeen Suomesta on löytynyt 84 paikallista muistomerkkiä ja etsittäviä lienee vielä lisää.

Suuren nälänhädän 150-muistovuoden jälkeen Irlannissa syntyi uusi muistomerkkien vyöry ja Strokestownissa, Irlannissa toimii jopa The Irish National Famine Museum.

Museossa avautui syyskuun alussa Newbyn kuratoima näyttely Suomen nälkävuosista. Näyttelyyn hän on saanut lainaksi suomalaisia maataloustyökaluja ja pettuleipää eri valmistusvaiheissa.

Näyttelyyn liittyen Newby osallistui myös keväällä 160 kilometrin mittaiseen historialliseen kävelyyn Strokestownista Dubliniin suuren nälänhädän uhrien muistoksi. ”Se oli minulle merkityksellistä. Halusin tukea sitä ja olla yhteydessä tutkimaani aiheeseen yksittäisten ihmisten tarinoiden kautta. Nälänhädässä kuolleet olivat ihmisiä, eivät numeroita tai tilastoja”.

Vertaileva historioitsija etsii yhteyksiä menneisyyden ja nykyisyyden välillä

Muistomerkkien etsimisestä Newby on pitänyt kovasti. ”Nautin työstäni, kun saan ajella muistomerkeillä välillä poikieni kanssa, vaikka tämä kuulostaakin ihan keski-ikäisen hahmon kriisiltä Nick Hornbyn romaanissa”, Newby naurahtaa.

”Ilman nettiä tästä ei olisi tullut mitään. Olisin voinut kiertää Suomea 50 vuotta löytämättä monia kohteita, sillä Irlantiin verrattuna tämä on niin iso maa.” Seuraavaksi Newby siirtyy tutkijaksi Aarhusin yliopistoon Tanskaan, jossa hän tutkii nälänhätään liittyviä poikkikansallisia ilmiöitä Pohjoismaissa. Newbyn mukaan myös muistomerkeissä riittää vielä paljon tutkittavaa.

Newbyn mielestä vertaileva historian tutkimus voi tuoda uusia näkökulmia historian lisäksi nykypäivään. Hän ei halua päsmäröidä sitä, kuinka eri maissa pitäisi toimia tai miten nälänhätiä tulisi muistaa: “Historiassa minua kiinnostaa, miksi on joitakin yleisiä kertomuksia, mitkä ovat niiden syyt ja miksi niitä kerrotaan”. 

Riihimäki—Pietari-radan eli Luuradan tai Nälkäradan varrella löytää monia muistomerkkejä esimerkiksi Hikiällä, Oitissa, Lahdessa ja Uusikylässä. Hikiän muistomerkki sijaitsee Pässinlukon mäellä. Aikalaiset vierittävät kiven paikoilleen jo 1862 lavantautiin kuolleiden muistoksi. Peräti viidennes Hikiän asukkaista menehtyi nälkävuosina.

 

Tämä Kärkölän muistomerkki sijaitsee vuosien 1868-70 radanrakentajien kalmistossa ja on pystytetty vuonna 1967. Rautatieläisten Juna-lehdessä väitettiin vuonna 1907, että jokaista radan kilometriä kohden kuoli yksi radanrakentaja. Kalmistoa ympäröivä aita on rakennettu radanpätkistä.  

Teksti, kuvat ja video: Joonas Aitonurmi

 

 

Viimeksi muokattu 10.10.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »